United States or Jamaica ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kas vain, silläkö korvalla se pikku serkku kuuntelee, virkkoi postimestari veitikkamaisesti hymyillen. Mutta minä pyydän, ettet veli Bäck enää puutu jonkinjoutavaan, vaan kerrot meille entistä enemmän Stålhandskesta, Lyytikäisestä, paksusta, pikku Larssonista ja Vitikasta. Mitenkä se mies tulee nyt korvitta toimeen? Minä muistan vielä, elokuun 21. p: oli muuan korpraali Karstulassa...

Tuo sinutteleminen soi hänelle niinkuin suloinen lohdutuksen ja sovituksen sävel. Niin, mutta mitä minun siis nyt on tehtävä? kysyi hän. Ingrid pani kätensä hellästi hänen polvelleen ja sanoi: Eihän siinä ole muuta kuin pyytää anteeksi Viléniltä. "Anteeksiko?" ajatteli Gabriel iloissaan. "Silläkö vaan taaskin pääsee kaikista ikävyyksistä ja suhde Ingridiin tulee entiselleen.

Täytyikö sen niin päättyä! Sen, mikä alkoi molemminpuolisella vastarakkaudella. Minä en alussa tuntenut vastarakkautta. Mitä sinä tunsit kaikkein ensiksi minua kohtaan? Kammoa. Sen ymmärrän. Vaan miten sinut sittekin voitin? Sinä olit niin hurmaavan kaunis. Silläkö yksinään? Sano suoraan, Alfred. Silläkö vain? Ei yksistään sillä; vaan siinä oli sivussa muutakin. Minäpä aavistan mitä siinä oli!

TURKKA. Pietolan talon metsää. Minun maatani! HUOTARI. Elä luule, rakas sielu, että kissa lentää! Pietola tulee! TURKKA. Tulee tervahaudalleen. Lainaa, Huotari, sitä takkia, saat vehnäskahvit. HUOTARI. Se mökki Pietolan maalta, jossa on heila? Ei muuten! TURKKA. Jos vain heila sinuun suostuu. HUOTARI. Silläkö pelottelet pelastuaksesi. Ensi sunnuntaina kihlajaiset! Pysytkö sanassasi?

Niin sydäntä särkevän raskaasti, ajatteli Toini itsekseen, sillä hän tiesi, että tuo huokaus kohosi sydämestä, jonka petos oli särkenyt. Mitä teen, millä autan, ajatteli Toini hätäisesti. Silläkö ehkä, että puhun omista asioistani? Mutta jos en onnistukaan, viskasi hän tulemaan, jos jonkun ajan kuluttua taas olen epäröivä raukka? Tai jos luulen saaneeni selvyyttä vallan vastakkaiseen suuntaan?

"Kunnoton venhe", sanoi Elsa. "Silläkö, kun siihen vähän vettä tulee? Sillä me vielä tavarat kaupunkiin viedään", tuumi mummo. Venhe sai turvota ja Elsa ja mummo yöpyivät Munkkiniemeen. Aamulla meni mummo ensimmäiseksi venhettä katsomaan. Vähänpä se enään oli vuotanut.

Mutta kuinka on hävitettävä tämä väkivalta? Kuinka voin taistella tätä väkivaltaa vastaan? Missä paikassa ja millä tavalla? Silläkö lailla kuin väkivallasta elävät ja väkivallalla väkivaltaa vastaan taistelevat ihmiset taistelevat? Mutta rehelliselle ihmiselle se on mahdotonta. Taistella väkivallalla väkivaltaa vastaan on sama kuin asettaa uusi väkivalta vanhan tilalle.

Vai kotiinsa. Mitä siellä tehtiin, sano suoraan. Päättävästi tehty varotus pakoitti Anna Liisan sanomaan suoraan, vaikka mieli teki salata pääkohta. Sitä minä kuulen! Meidän tyttö riiviikkolaisrotaleiden tanssissa, tuollaisen matkan päässä, tällä siivolla. Lienee ne vaatteet nyt hyvänpäiväisenä. En minä jalan kulkenut, oli niillä hevonen. Silläkö tytöllä? Sano suoraan. Sen veli oli kanssa.

Olihan tosin Verner sitten jälleen pyytänyt anteeksi, mutta silläkö se oli hyvä. Ester oli koettanut sydämellisellä hellyydellä miestänsä parantaa, jo kolme vuotta hän oli koettanut yötä ja päivää. Turhaan. Viime vuotena se oli ollut ihan aina samanlaista temmellystä. Kunhan Ester olisi saanut lapsen. Sekin toive oli kokonaan turhaan rauennut.

Silloin oli rajaton viha täyttänyt hänet. Tuo kelvoton, silläkö tavoin hän rakasti vaimoaan! Tuo kupetsi, tuo kamasaksa, niinkö hän palkitsi kaiken sen hyvän, jota hänen uskollinen vaimonsa vuosien kuluessa oli tarjonnut ja tarjonnut vielä aivan ilmaiseksi hänelle! Näinkö kohdeltiin naista, näinkö arvosteltiin naisen lempeä, korkeinta ja kalleinta asiaa koko maailmassa?