United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun hän tunsi tulijan, pääsi häneltä iloinen huudahdus. No, vihdoinkin! Terve, tervetuloa! Hän kävi sydämellisesti kättelemään. Taidan tulla sopimattomaan aikaan, arveli Toini. Olette leipomispuuhissa. Paistamassa, paistamassa, hyvä neiti! Ja te tulette maistamaan. Hän nauraa heläytti iloista nauruaan.
Ei, epäsi Eevastiina ja Kaino Josefiina päivitteli: No, minnehän tuo pojan elävä taas hävisi...! Semmoista se on, kun ei jouda ihminen kunnolla lapsiaan kurittamaan! Laitat asialle, niin kohta taas saat itse lähteä perästä juosta oikasemaan... Hän vilkuili ympärillensä ja kysästä heläytti: Missäs se teidän poika on?
Saisi sitte korviansa myöten hävetä ihmisten edessä, niin jotta kiitti kauppojaan, kun pääsi aikanansa näin kunnialla eroon koko telehvoonin katkojasta ja ruhjojasta! Hän oli saanut jo osan nyyttiänsä puretuksi, järjesteli talouttansa ja kysyä heläytti nopeasti, muuttuneella äänellä: Niin jotta saisikohan tässä teillä asuntoa siksi kunnes ennättää vaikka palveluspaikan saada?
Vasten tahtoaankin tunsi Jakke jonkunmoista mieltymystä häntä kohtaan. "Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli", sanoi tyttö ja samassa nauraa heläytti niin että metsä kumisi. Jakke tuli niin hämilleen, että hän mutisi ikäänkuin puoliääneen: "Piisaa se pilkka pienempikin, ei harmajan hevosen kokoinen." Samassa nousi hän ylös ja alkoi astella kylää kohden.
Niinhän sitä olisi kuin likinäköinen, joka tirkistää taivaalle ja väittää, ettei siellä tähtiä olekaan, sentähden ettei hänen silmänsä niitä näe. Uskoko ei saisi ulottua pitemmälle kuin silmä kantaa? Ehei! Sen sanon vielä kerran, että uskoa ihminen tarvitsee joka asiassa ja joka aikana, nuorena varsinkin. Sellainenko se on se Elinan onnittelupuhe? Elina nauraa heläytti iloisesti.
Niin, te olette oikeassa; meillä on suurempi syy toivoa, että totuus tulee ilmi hänen kauttansa. Laamanni heläytti kelloa ja sanoi sisäänastuvalle palvelijalle, että hän käskisi nimismiehen tulla ylös.
Hän suinasi nyt hattuni, minusta mitään välittämättä ja vasta sitten kysyä heläytti asiansa: "Kuule, Maiju!... Oletko sinä jo nähnyt nuorta herra Ikosta?" Oitis kiekahdin minä mustasukkaiseksi, enkä vastannut.
Aawan merenlahdelman takaa näkyi yläwämmällä maalla olewa kylä kirkkoineen; ne näyttiwät olewan kuin palawan ja sawuawan meren keskellä. Ajatuksiini waipuneena ajattelin minä kylää kirkkoineen, siellä asuwia ihmisiä, noita riitaisia mökin asukkaita ja reen perässä tepsuttelewaa, itsepintaista tyttöä. "Ettehän te aja ollenkaan", sanoa heläytti tyttö, ja minä hawahduin. "Etkö nyt jo tule rekeen?"
Voittehan arvata, miten tutuksi kaikki tulee, kun lähes kaksikymmentä vuotta on asunut samassa paikassa, kesät, talvet, vuodet umpeen, seuraten luonnon kehitystä.» »Oletteko haaveilija?» Aune heläytti iloisen naurun. »Onko luonnonihailija aina haaveilija?» »Eikö se ainakin ole hyvin tavallista.» »Luuletteko todella? Ajatelkaapa talviamme, miten ne reipastuttavat. Ne vaativat työhön ja toimintaan.
Yksi niistä piti kuninkaan hopeista sylkilaatikkoa, toinen hänen hattuaan ja kolmas kaunista ebenholssista keppiä. Viimein nousi kuningas ylös, otti lasinsa, käski meidän juomaan ja heläytti lasiansa meidän laseihin.