United States or Central African Republic ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Nevalaisen uppiniskaisesta pojasta olen kuullut jotakin, mutta en ymmärrä, mitä pahennusta perheelliset olot voisivat tuottaa sinulle, veikkonen." Yrjö kertoi nyt puoliääneen rovastille asian. "No, jopa oli hän rohkea, sen sanon", virkkoi Haerkepaeus. "Ja mitä harrastusta hänellä saattoi olla noin puuttuakseen sopimattomaan tehtävään?"
Mutta muuten hän ei kertonut itsestään niin mitään, eikä minulla ollut rohkeutta kysyä, sillä tunsin muutenkin, että olin tullut varsin sopimattomaan aikaan, juuri vähää ennenkuin hänen piti matkustaa maatilalleen. Siellä hänet olisi pitänytkin nähdä linnanhaltijattarena, omassa ympäristössään, eikä aamukunnossa olevassa hotellihuoneessa.
Kun hän tunsi tulijan, pääsi häneltä iloinen huudahdus. No, vihdoinkin! Terve, tervetuloa! Hän kävi sydämellisesti kättelemään. Taidan tulla sopimattomaan aikaan, arveli Toini. Olette leipomispuuhissa. Paistamassa, paistamassa, hyvä neiti! Ja te tulette maistamaan. Hän nauraa heläytti iloista nauruaan.
Jos vaimo ei ole tietävinäänkään sellaisista pahan tuulen purkauksista, pahentaa hän vain asiaa, sillä siten mies piintyy sopimattomaan tapaansa, joka on hyvin kiusallista vieraille ja lapsille huono esimerkki.
Auttaminen ja lohduttaminen on suurin iloni." "Väliin voipi myös tulla sopimattomaan aikaan, Katriseni," muistutti konsistorineuvos lyhyesti. "Sinä olet kunnon mies, Lorup, vaan oikeata tunteellisuutta sinussa ei ole."
Väsyneet hevoset korskahtelivat ja miehet hypähtelivät yksi toisensa perästä maahan. "Ho-hoo!" huusi Harlow täyttä kulkkua. "Armeija ... katsos armeijaa! Kokonaisen armeijan panevat minua vastaan. Hyvä juttu! Sen minä vaan sanon jo edeltäpäin: että ken vaan tykkää tulla tänne, sen minä samassa päästän sääret pystyssä alas. Minä olen ankara isäntä enkä suvaitse vieraita sopimattomaan aikaan!
Mihinkä toiseen aikaan hyvänsä olisi Lumban pieni palvelus, kun hän kauniin naisvangin toi kerallaan, otettu suosiolla vastaan; mutta nyt se joutui erittäin sopimattomaan aikaan, ja kohta sen jälkeen mainittu soturi hakattiin kuoliaaksi knob-kirreillä, tulevaiseksi varoitteeksi kaikille liian innokkaille päälliköille.
Mikä niitä nyt riivaa, ettei saa rauhassa omia asioitaan miettiä! VANHA TALONPOIKA. Päivää! KALLE. Päivää, päivää! Kas kun Isontalon isäntäkin on liikkeellä tässä hikisessä ilmassa! No, mitä sinnepäin kuuluu? Eipä erinäistä. Pikanelliä tässä olisi niinkuin tarpeen. KALLE. Vai pikanelliä! Ahaa, vai pikanelliako? Jaa, jaa. Mutta nyt tuli isäntä niinkuin vähän sopimattomaan aikaan.
Hely raukka, hänkin joutui sopimattomaan paikkaan. Voi, jospa saataisiin orpo raukoille omat kodit.» Iiri otti hatun päähänsä ja läksi niemelle kävelemään. Rannalla oli eräässä kohden kallionkieli, joka pistäysi lahteen. Iirin oli tapana istua siellä illoin kuuntelemassa rastaan laulua, ja sinne hän nytkin meni.
"Toivon, äiti kulta, että kun opit tuntemaan Doran, saat nähdä, että hänestä myöskin naiset pitävät", sanoi Eugen sävyisästi. Samassa soi ovikello. "Kas niin", huudahti rouva Blum, "se on Dufva, tunnen hänen soittonsa... Mutta en ymmärrä ... eihän nyt ole hänen päivänsä... Hänpä tulee tosiaankin sopimattomaan aikaan."