United States or Yemen ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minä näin, että se halkesi keskeltä ja että ainoa, mastossa kiikkuva mies nyt oli kuoleman kynsissä. Yhä hän piti kiinni siitä.

Mikä niistä halkesi laidasta kannanjuureen saakka, minkä laidasta lohkeili suuria kimpaleita. Huono onni tosiaankin. Saarnatuoli oli Ruotsista tuotu ja se oli palwellut seurakunnan ensimäisen kirkon yli=ikäiseksi. Kun uusi kirkko rakennettiin ja wanha häwitettiin, muutettiin saarnatuoli uuteen kirkkoon, koska ei luultu nykyaikana woitawan niin runsaasti koristettua saarnatuolia saada.

Silloin Totila iski häntä miekallaan niin, että kypärä halkesi. Hän lankesi polvilleen ja ojensi miekkansa kahvan gootille. "Ota lunnaat", huusi hän, "olen vankisi". Totila ojensi jo kätensä ottaakseen häneltä miekan. Mutta silloin kuului Tejan ääni: "Muista Petran linnaa." Miekka välähti ilmassa, ja Ambazuch kaatui halastuin päin.

Mutta niin pian kuin ensimmäiset heistä olivat koskettaneet rintavarustuksen kiviä, halkesi manner heidän päänsä päällä ja heidän jalkojensa alla aina vuoren huipulta sen juureen saakka. Kalliolohkareita ja kiviä vyöryi vyörykkeen tavoin alas tähän ahtaaseen kuurnaan ja musersi hyökkääjät painonsa alle.

Hän ajatteli koskenhaltijata, vuoren prinsessaa, kirkonkelloja ja lauluansa; kaikki suli yhteen säveliksi ja niin nukkui Torger. Ei aikaakaan, niin nosti ja kantoi häntä näkymättömät kädet, vuori halkesi hirveällä paukauksella, hän kannettiin sen sisälle, ja sitte juoksivat vuorenseinät taas yhteen niin että vuori vapisi. Selvää oli, että hän, eikä prinsessa, oli lumouksissa.

"Autuas on se äiti, joka näin antoi henkensä lapsensa edestä! Taivaasen noustessaan näki hänen sielunsa pojan, joka pelastettuna vielä imi kuollutta rintaa! Sekö äiti heitti henkensä heikkouteen? Oi, niin ei käynyt! Ilon kyllyydestä hänen rintansa halkesi, kun hän nyt kuolemaan asti väsyneenä näki lapsensa pelastetuksi. Riemun hekumaan hän raukesi". Mies vaipui pitkään äänettömyyteen.

Pitkän hiilen se teki, joka vielä halkesi kaksihaaraiseksi, ja molemmat haarat kiertyivät pässin sarven tapaiselle koukerolle, ennenkuin pudota rimahtivat maahan, Mikon ja pikku Simon suureksi harmiksi. Mikko ja Simo olivat Helan ja Simon lapsia. He aina iltakaudet härräsivät tulipäreen ympärillä.

Jykevä nuija antoi ensimäisen täräyksensä, äkkiä herättäen lepääviä kaikuja. Sitten portti iskujen alla, joita kauhealla jyskeellä ja salaman nopeudella yhä uudistettiin, alkoi horjua, rytisi, siirtyi sijaltansa, halkesi joka taholta ja pirstaantui pieniksi palasiksi. "Eteenpäin!" munkki huusi, rientäen ensimäisenä aukon läpi.

Mutta juuri kun ne alkoivat pihistä, tapahtui aivan samoin kuin edelliselläkin kerralla. Seinä halkesi kahtia ja nuori, kaunis tyttö tuli esille. Hän kosketteli taaskin kaloja sauvallaan ja sanoi: Kirjokalat, ystäväni, noudatteko käskyjäni? Heti kalat nostivat päänsä pystyyn ja vastasivat yhteen ääneen: Kuinka toisin olla vois? Tottelemme huoli pois!

Olisitpas nyt nähnyt ankaran pilvenjättiläisen! Rikin rohkeus huvitti häntä tavattomasti. Hän tarttui partaansa ja purskahti niin kovaan nauruun, että pilvi halkesi, palkeet repesivät, alasin muuttui vedeksi ja ahjon hehkuva aamurusko vuoti niinkuin laava koko taivaankannelle. Onko moista poikaista ennen kuultu? Hän tahtoo muuttaa minut, Suuri-Jukan, höyryksi, aivan kuin teekeittiön!