United States or Israel ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja nyt Henrik aikoi lähteä noin ilman muuta. Sepä vasta kaunista! Ja hänen rakkautensa? Ei, hän oli kurjamainen pelkuri, eikä ansainnut hänen rakkauttansa! Ellen astui vatiin ja musersi sekä sen että herneet. Sitten meni hän ylös kummulle.
Mutta niin pian kuin ensimmäiset heistä olivat koskettaneet rintavarustuksen kiviä, halkesi manner heidän päänsä päällä ja heidän jalkojensa alla aina vuoren huipulta sen juureen saakka. Kalliolohkareita ja kiviä vyöryi vyörykkeen tavoin alas tähän ahtaaseen kuurnaan ja musersi hyökkääjät painonsa alle.
Ei yksikään seurakunnan vanhimmista tullut häntä tervehtimään, mutta hänen seisoessaan tuli joku, hän ei nähnyt kuka, ja pisti kirjelipun hänen käteensä. Hän nosti sen ylös ja luki lyhdynvalossa, mitä oli kirjoitettu siihen lyijykynällä. Hän musersi sen kouraansa niinkuin mies musertaa esineen, joka on pistänyt myrkyllisen piston häneen.
"Mutta minäkin kostan ... käytän oman leiviskäni: kauneuteni, taiteilijalahjani ... minä voitan mainetta ja rikkautta, minäkin ... niin ... sen teen ... minä karkaan hänen luotaan ... hän musersi rakkauteni ylpeydellään ja halveksimalla sitä, mikä minulle oli kalleinta ja pyhintä ... minä muserran hänet juuri sillä, mihin hän pani niin suurta arvoa... Kauneus, jonka lahjotin vain hänelle voi, niin sydämestäni, niin sydämestäni ... sen annan kaikkien ihailtavaksi siten minä kostan ... tai sitten vaivun niin syvälle, etteivät mitkään rukoukset ja kyyneleet voi minua nostaa..."
Yhtä suurella raivolla tunkeutui Brahe keskustaa vastaan hautojen yli, sill'aikaa kuin herttua Bernhard välittämättä siitä luodista, joka musersi hänen kätensä, valloitti yhden vihollisten pattereista.
En, korkea-arvoisuutenne en nyt enää! Nyt ymmärrän kuinka oikeassa te olette kaikissa olleet ja ett'ei ylpeydellä saa mitään Herralta Jumalalta. Ehkä Jumala, nähdessään minun rehelisen katumukseni, armahtaa minua ja kerran antaa kurjalle sielulleni rauhan! No siunattu olkoon se hetki, kuinka katkera lieneekin ollut, joka musersi kovuutesi! Nyt, Wappu, olet todellisesti suuri!
Ja tämä ystävä oli sitten paennut oman lapsensa kanssa, mutta ystävänsä lapsen oli hän jättänyt oudoille miehille. Löfving sieppasi seinästä puoleksi palaneen päreen, musersi sen rajusti sirpaleiksi ja heitti ne lattialle.
Minä huomasin peilin ja riensin sinne mitä kiireimmin. Mutta herra sattui aivan sen eteen ennenkuin kerkesin väliin, ja silloin asia oli valmis. Hän loi pitkän, tuijottavan katseen siihen, vaaleni kalman karvaiseksi, kaappasi peilin, paiskasi sen tuhansiksi pirstaleiksi lattiaan, vieläpä polki palasia kantapäillään ja musersi ne aivan tomuksi.
Portailta menivät he marmorisen taideteoksen ohitse, joka sota-aikana oli saaliina tuotu Saksasta. Se kuvasi leijonaa, joka etukäpälillään musersi suurta kärmettä. "Tämä kuvaa voittavaa kristin-uskoa taistelussa pahaa vastaan", sanoi herra Holm. "Katsokaapas everstiluutnantti tätä leijonaa! Eikö se ole komea eläin ja komea teos!" "Epäilemättä.
Olemme verissä, herra, olemme verissä!..." Mutta hän ei saanut lopettaa, sillä Vinitius koppasi käteensä pronssisen soihdun ja musersi ainoalla iskulla hänen pääkallonsa. Sitten tarttui hän molemmin käsin päähänsä, raastoi hiuksiaan ja äänteli käheästi: "Voi minua kurjaa! Voi minua kurjaa!..." Hänen kasvonsa sinettyivät, silmät pyörivät päässä ja huulille kokoontui vaahtoa.