United States or Liechtenstein ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitä pahetta käsikädessä autti juopuminen, joka kävi hyvin laatuun, kun kotitarpeen-viinanpoltto oli yleinen, ja paloviinaa oli joka talossa ja mökissä; välttämättä sitä oltiin niin hyvät ja tarjottiin pienemmillenkin, varsinkin niille, jotka olivat usutetussa tappelussa voittaneet.
Lyrnessoon sinä karkkosit, vaan minä valtasin, kaasin kaupungin, mua autti Athene ja Zeus, isä ylhä, naiset orjuuteen vein päiviltään vapahilta, vaan sinut silloin varjeli Zeus sekä muut ikivallat.
Vai niin, minä vielä teen sinulle jotakin, jota et voi odottaakaan. No! Poika ei vastannut sanaakaan, seisoi vaan pää alaspäin ja teki itsensä oikein konnan näköiseksi. No hyvä! sanoi Kirila Petrovitsch; sulkekaa hän johonkin ja katsokaa, ett'ei hän pääse karkuun, taikka minä nyljen koko talon väen. Stepan vei pojan kyyhkysvajaan, sulki hänet sinne ja autti vahdiksi vanhan kanapiian Agatan.
Hän autti Maurilais-paran astumaan ratsailta, ja levitti hänelle maton lampaannahalle lattialle, huoneen viileimmassä osassa; sillä muuta sänkyä hänellä köyhyytensä tähden ei ollut tarjota. Ennen pitkää sai Maurilainen ankaroita puistutuksia, joihin vedenkantajan taito sairaanhoitajana ei auttanut mitään. Sairasraukan silmä osoitti hänen kiitollisuuttaan.
Kosk' on se onnen päivä tuleva Ett' omaa hyötyänsä ymmärtää Tää tuima kansa! PISPA HENRIK. Melkein olimme Jo surman suuhun joutua, mut Herra Meit' ihmeellisest' autti täänkin kerran Ja säästi siten palveluksellensa. KERTTU. Ah, katkera on tosin onni sen Kuin tekee työtä toisen etehen Ja itsens' alttiiks' antaa toiselle, Mut niittää ainoasti vainoa Ja kiittämättömyyttä!
»Niin olette tekin laupiasmielinen kuin Harjulan Marikin», sanoi muori aina. »Harjulassa olin tätä ennen.» Ja sitten kertoi hän miten se Mari häntä hoiti sairaana ja miten aina autti. Kun oli ylistänyt tuota Maria kupliksi veden päälle, sanoi: »Anna Luoja, suo Jumala, anna onni ollaksensa, hyvin ain elääksensä.»
Hänen vaimonsa autti häntä; he käärivät onnettoman Mahomettilaisen lattianmattoon, jolle hän oli kuollut, panivat hänet poikkipäin aasin selkään, ja Peregil lähti astumaan virran rannalle.
Sitten luki hän sokeasta Jerikon kohdalla ja kun hän oli tullut siihen paikkaan, jossa Jesus sokealle sanoi: "sinun uskos autti sinua", hyppäsi Kölliskön sydän ilosta. Nyt vasta näiden sanain kautta sai hän elävän vakuutuksen siitä, että Jumala oli häntäki auttanut hänen uskonsa tähden Jesuksen Kristuksen ansioon. Kölliskö oli ilosta höperönä.
Mut kuinka onkin pelko meit' Ja valitus ei tuota valistusta, Vaan syöksee syvemmälle turmioon. Niin Hiitehen nuo Lemmon sikiöt, Kuin miehen mieltä pahoin pilaavat, Nuo kaksoisveljet valitus ja pelko! Sen sijaan rohkeutta veikot! Siinä On meidän tukemme ja siinä keino, Jok' ammoin autti esi-isiämme Kun verivihollinen maahan ryntäs!
Minä pidän sen hyvänäni, niinkuin se tulee, ja koetan hyötyä siitä niin paljon kuin mahdollista. Tämä on parasta, eikö niin?" Mr. Omer yski taas sen vuoksi, että hän oli nauranut, ja hänen tyttärensä, joka nyt seisoi likellä meidän vieressämme, hypittäen pikku lastansa tiskillä, autti häntä tästä kuurosta. "Voi minua!" sanoi Mr. Omer. "Niin tosiaan. Kaksi henkeä!