United States or Italy ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tähän ei mielellään alistunut nuori, raitis, hehkuva mieli. Jo aikoja ennen oli Marin toinen sisko eronnut kodistaan, mennyt oman onnensa nojaan, ja Mari oli samoin kyllästynyt alituiseen orjuuteen. Ja sen tähden hänestä olisi ollut miehinen vahinko, jos eivät olisi ottaneetkaan kotiinsa. Ottivat ne kuitenkin, kiittivät kun saivat.
Noita heikompia neekerejä vastaan tekivät he Livingstonen aikana suurissa joukoissa oikeita metsästysretkiä, ja kun he olivat saaneet miehet jostakin kyläkunnasta ampuma-aseillansa karkoitetuiksi, oli tavallista, että he ryöstivät vaimot ja lapset orjuuteen.
Hänen jalon oppilaansa Platonin heitti orjuuteen sama ruhtinas, joka häntä oli suojellut; ja ennen heitä sai Pytagoras, joka vaati inhimillistä kohtelua eläimellekin, osakseen polttorovion Krotonissa. Mutta miksi kauvemmin puhua?
Maailma oli meille avoinna niinkuin muillekin, ja tsaari Pietari olisi palkinnut minua kuin mies, jos olisin ruvennut hänen palvelukseensa. Mutta joka kerta kun semmoinen ajatus johtui mieleeni, nousi taas toinen ajatus, joka huusi: Juudas! Aijotko myydä kotimaasi ja saattaa äitisi orjuuteen?
"Minä käyn vaan ulkona", sanoi Jäykkälän isäntä ja meni ulos, huolimatta rikkaan kiellosta, sillä hän oli omistansa toimeen tuleva kansalainen, joka ei ollut joutunut kenenkään mammonan orjuuteen.
Nöyrästi ja rukoilevasti katsoi tyttö ylös ja pyysi: »Minä pyydän apua niille, jotka vietiin pois orjuuteen hurjan ryövärijoukon mukana. Voi herra, koko kylät vangittiin ja ajettiin sidotuin käsin ja itkevinä lyöden ja hakaten orjuuteen tuonne Venäjälle päin.
Siihen tapaan hän jatkoi selityksiään kunnes minulle selvisi, että hän »kahdenkymmenen punnan ihmisillä» tarkoitti noita onnettomia, jotka oli lähetetty meren taakse Pohjois-Amerikkaan orjuuteen, ja että nuo vielä onnettomammat, viattomat olennot olivat lapsia, jotka oli yksityisistä syistä tai kostonhalusta ryöstetty kotoaan. Saavuimme nyt kummun laelle ja alhaalla edessämme näkyi Ferry ja Hope.
Ne ovat vieneet ihmishengen orjuuteen, lihan ja aineen ylivaltaan... Anteeksi, minähän unohdan aivan, että kunnon Karpalainen odottaa minulta kiitosta suuremmoisesta vastaanotostaan. KARPALAINEN: Ei kestä kiittää, herra maisteri. Minä seison kyllä mielelläni ja kuuntelen niin kauan kuin dominus magister vain puhuu.
Vuoden kuluessa oli viha tuhotyönsä tehnyt: talo niemellä poltettu, vaskiportti järveen upotettu, ihmiset kaikki hukkaan joutuneet. Sota peitti heidän jälkensä. Olisivatko joutuneet vankeuteen ja viety orjuuteen Venäjän maalle, tai oliko surma tavannut heitä pakosalla?
Mutta morsiamen oma sydän on nyt: »Kuin pimeä pilven ranta, Kuin syksyinen yö pimeä, Talvinen on päivä musta; Viel' on mustempi sitäkin!» Eräs talon palkkavaimo vielä enentää morsiamen surua. Hän sanoo kylläkin varoittaneensa neitoa, ettei suostuisi sulhasen viekoituksiin eikä menisi orjuuteen. Mutta: »Et sinä sitä totellut; Käeten kävit tulehen, Tieten tervan keittehesen».