United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siitäpähän selviää ... ja jos ei selviä, niin ei selviä, mutta kaipa se jotenkuten selviää. Söderlingska koetti turhaan saada unta silmiinsä. Hupussa korvin maaten hän ei olisi tahtonut nähdä eikä kuulla mitään. Mutta sydän jyskytti äkää ja pahaa mieltä ja kaislat ritisivät alla vähänkin liikahtaessa. Koko ajan hän näki Helgan milloin tutkivat ja arat, milloin moittivat ja murheelliset silmät.
Almanakka ennusti sen päivän "selkeäksi", vaan kirottava oli almanakka silloin, sillä sumuinen oli aamu, sateinen päivä ja myrskyinen ilta. Aatami Kehnolin! lausahti vakainen ääni. Tässä seison minä Kehnosuon kylästä, ilmoitti kumartaen Aatami. Mitä on tapahtunut? jatkoi kuiva ääni, osoittaen kirjettä. Ohut nuorukainen vaaleni. Hän tunsi seisovansa jalkapuussa. Ar maht akaa! änkytti hän.
Jos en osuisi, jos mieltäni kaivaisi ohi ammuttu laukaus, heittäisin pyssyn olalleni, ottaisin koirani kiinni ja rangaistukseksi itselleni palaisin kesken päiväni kotiin, sillä vasta sitten on mielestäni metsämies nimensä arvoinen, kun hän kiukuttelematta ja itseään kohtaan mitään äkää tuntematta voi iloita epäonnistuneesta retkestä yhtä paljon kuin onnistuneesta ja tyytyy siihen tunteeseen, jonka raikas metsä, heleä syyspäivä ja ajokoiran ansiokas työ hänessä herättää.
Jokaisella oli jotain äkää hovin herraa kohtaan, jos ei muusta, niin siitä, että hän oli rikas, ja nyt nautittiin siitä herkusta, missä vain kaksi miestä yhteen sattui. Se on oikein sille! kävipäs kerran satimeen sekin kettu! lisäsivät aina toiset. Vallesmanni oli kutsunut kaikki tuttavansa »vieraiksimiehiksi» pitoihin ja muut asianomaiset olivat tehneet samoin.
Näytti kuin olisi se vihattu kappale loikastunut ulommas, jolle äsken näytti niin kovasti äkää olevan, että oli purra ja pistää. Kun hän laskeusi pois, niin me kävelemään ulos ja menimme kotiin. Kotona isä torui minua ja sanoi, että »ei oteta Tapania kirkkoon enään, kun ei malta olla yhdessä kohti». Vaan minä ajattelin, että ottakaapa jos tahansa, ikäväpä tuolla on ollakin.
Olipa niin kuin olisi Matti tuntenut äkää mielessään, kun lähti siitä tyhjiltä pyydyksiltään muiden luo hiihtämään. Mutta eihän pitäisi olla äkäinen; kun on äkäinen, niin eihän jänis semminkään käy rautaan... Olisikohan käynyt heinäpieleksen luona oleviin rautoihin? Heinäpieles oli notkossa niityllä.
Tiedän sinulla olevan vanhaa äkää pikku tyranneille mestari Aatamin ajoilta; mutta anna hänen olla, ukkoseni; Herramme käsi on tekevä sen asian paremmin kuin sinä ja minä. Olipa vahinko, jupisi Lammin mies, sama, jonka mestari Aatami ennen muinoin oli panettanut myllykammioon. Olisipa tehnyt hyvää saada tukkia tuon roiston röyhkeä suu. Mutta jos tarvitaan toiste, niin luottakaa minuun.
Oletko sinä milloinka kotonasi, minä olen aikonut tulla sinun varsaasi katsomaan ... se kuuluu olevan mainion komea... Onhan se näköhevonen... Tällä ne parhaat hevoset on koko pitäjässä! Näinhän tämä parhaiten saatiin reilatuksi paha asia, puhui taas vallesmanni, näin se sysäytyi syrjään ihan itsestään, eikä ole kellään sanomista sanaakaan ... minulla ei ainakaan ole äkää ollenkaan...