United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sinne tultuaan hän rupesi kohta vitsa kädessä kiivaasti hakemaan poikaansa pihalta, mutta poika pakeni nurkasta nurkkaan. Kustaava juoksi perässä ja torui: Vai olet taas noin rypenyt! Sisso, poika, kyllä minä sinut opetan! Ja asettui edeltäpäin kaikkiin aukkoihin ja soliin mistä poika olisi voinut hänen käsistään livahtaa vapaalle kadulle.
Antakaa tänne vitsa! Tule heti tänne, sinä kelvoton!" Kun Péter poikani kuuli tämän kauniin sanan, oli häntä mahdoton saada ulos tulemaan, vaan hän ryömi sängyn alle ja tirkisteli sieltä mammaansa. Ei rukoukset eikä uhkaukset voineet häntä sieltä ulos vetää. Ja hänen peräänsä ryömiminen olisi ollut hankalaa.
Olettehan kummallinen mies, kun sodankin asetatte lapsen kurituksen kanssa yhden-arvoiseksi. Aivan niin tarpeellinen kuin vitsa on tottelemattomalle lapselle, on sotakin uppiniskaiselle kansalle. Ettekö ole lukenut Israelin kansan historiaa? Emmehän kuitenkaan ole mitään Juutalaisia, olemmehan kristityitä. Niin! kristityitä me tosin olemme, mutta siinä se kaikki.
Jok' on jäykkä juoksullahan, Laiska laskemaisillahan, Sitä virkuta vitsalla, Kaiota kariperällä, Jotta vitsa vinkasevi, Pajun latva parkasevi; Sivalla sivua kohti, Eli laske lautaselle, Elä otsahan osota, Päälakehen paukahuta! Kun tunnet uran tulevan, Tupita uroa myöten; Pane kaksi kämmentäsi Kahenpuolin kaiteheksi, Jott' ei vilja vieprahtaisi, Metsän karja kaaprahtaisi!
Tämän huvittavan keskustelun aikana kuului äkisti lastenkamarista kova itku, ja pikku Klárika tuli parkuen ja nyyhkyttäen sisään, ilmoittaen, että Péter ensiksi oli vääntänyt kaulan poikki hänen nukeltansa sekä sitte lyönyt häntä itseä. "Oih, sinä paha poika", torui äiti, "missä on vitsa, jotta saan sinua selkään antaa? Tuleeko sinun tuolla tavoin käyttää itseäsi tätisi talossa?
"Minun toiste tullessani näille pitkille pihoille muut ei tuntene minua kuin ne kaksi kappaletta: alimainen aian vitsa, perimäinen pellon seiväs, nuo on piennä pistämäni, neitona vitsastamani. "Emoni mahova lehmä, minun nuorna juottamani, vasikkana vaalimani, ammoa rikottelevi pitkillä piharikoilla, talvisilla tanterilla: tuo minua tuntenevi kotoiseksi tyttäreksi.
Hanna vain ihmetellen katsoi isäänsä, mutta ei vastannut mitään. Viimein hän kuitenkin lausui: Luuletko sinä Helenan viihtyvän sellaisessa maaseutukaupungissa kuin J., sisämaassa, jossa ei ole mitään seuraa, jossa tuskin on mahdollinen puhella kenenkään kanssa? Nuorena vitsa väännettävä.
Vihainen Jumalan vitsa Lyöpi syntiset sydämmet, Kadottaa katumattoman, Viepi piinahan pahahan, Huolen kanssa helvettihin: Tuiskava tuli punainen, Kuumat hiilet helvetissä, Sauvu lähteepi sakea, Pahat kulkevat kipinät; Pistävät madot purevat, Kipu suuri kärmehistä, Vaivaapi vilu väkevä, Nälkä tuskan näyttäneepi, Jano julma näännyttääpi, Paksu peljättää pimeä; Ajat kaikki kauhistaapi Huuto henkien pahojen.
Pieni tyttö vitsa kädessä aukaisi heille verkalleen porttia ja sulki sen taas heidän jälkeensä. Elokuussa istui Hanna eräänä iltana kukkatorilla, keskiympyrän kohdalla. Ihmisiä kulki edes takaisin torin poikki. Hän ei heitä katsellut ja paremmin heitä välttääkseen painui hän penkin nurkkaan syvälle, koivun alle. Hame vaan ja jalat jäivät näkyviin. Ilma oli lämmin, ilta hämärä.
Miksi et enemmän mielinyt mua, katsoit tähtihin päin? Katsoin tähdistä kohtalon teitä, siksi ma unhotin sun. Ollut et enää hunnini hurja, loukkasit lempeni mun. En ole entinen Attila enää, Jumalan vitsa ma lien. Surmaavat sulhonsa Burgundin neitseet, tietävät petturin tien.