Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Lauri juoksi Kaarinan jälkeen ja saavutti hänet puutarhassa. Ne keskeyttivät sinut, ne eivät tahtoneet antaa sinun virttä soittaa? Ei ne ehkä tahallaan ... ne eivät ehkä huomanneet ... eivät kuulleet! Kuinka eivät olisi kuulleet? Kyllä ne kuulivat! Lauri syöksyi takaisin. Salin lattialla oli tanssi täydessä käynnissä.
Ja kellot kaikuu, kaikuu, kaikuu Ja vaarat kaukoa vastailee Niin juhlallista, Niin murheellista Nyt virttä saattojoukkue veisailee, Ja äiti kuollehen vainaan Kääntyvi puolehen taivaan Ja lapsensa sielulle autuutta rukoilee.
Minä laulan lapsen virttä, Panen paimosen sanoja, Joita ennen eukko neuoi, Oma vanhempi opetti, Kätkyessä käätessäni, Liekussa levätessäni, Korkian ison ko'issa, Kaunosessa kartanossa. Kiitä huomenna hevoista. Minä tuuvin tuttuani, Liekuttelen lintuani, Kasvattelen kaunoistani, Ihanaistani imetän.
SUSANNA. Kukapa minun valitusääntäni kuulee, se on paras, etten valitakaan. ILLI. No mitä nyt jälleen? Onko se Nokki taas ollut täällä viisauksineen, mitä? Vastaa. Millä minä sinua lohduttaisin Susannaseni. Ei, ei mikään nyt auta! Enkö voi sinua millään ilahuttaa, Susannaseni. Miksi nyt noin tuijottelet? Minä olen tässä talossa liika pyörä vaunussa. ILLI. Joko taas tuota vanhaa virttä.
Ah, Constantinus, pahaa kuinka paljon perusti, kääntymykses ei, vaan lahjas, tuo saama ensimmäisen rikkaan paavin!» Mun moista virttä vierittäissä hälle, hän kovin jalkapohjiansa potki vihasta taikka omantunnon syystä. Ma luulen, että mielellänsä kuuli nuo sanat Mestari, niin tyydyttävän puheeni vakaa näytti piirteitänsä,
He kaikki virttä veisaavansa luuli, Vaikk' ainoastaan vanhat sanoin kiitti, Ja nuoret sydämmensä tunteet liitti, Niin Herra kaikkein neljän äänen kuuli. Tapahtui jotain. Virren lopuss' aivan Kirkaisee eukko sokeana ollut: "Jumala, mulle näkö taas on tullut, Mä näen vuoret, metsät, maan ja taivaan." Ja tyttö huusi iloss' ihmetyksen: "Oi äiti, äiti, nyt mä äänes kuulen!
Nissilän Mattilalla ei ollut toista silimää. Saakuri, niinkuin vainajan, niin palelee käsiä. Saakuri, niinkuin vainajan, niin palelee käsiä." Lieneekö hevosesta ollut mieleistä marssin mukaan kulku, mutta kiirehtimättä se vain juosta hetkutteli ja poika laski uskollisesti samaa virttä aina perille asti. Jopahan sieltä viimeinkin tultiin.
Tulkaa meidän tiukkuhumme, Leikkimähän lentäkäätte! Yhtykää jos yksin, kaksin, Taikka kolmin koittakaatte! Pojat. Voi te, tytöt tylleröiset, Mamman piiat makjasuiset! Ken käis kanssamme kisahan, Karkeloonne kajoaisi, Ei ois sillä miehen mieltä, Miehen mieltä, pojan pontta. Tyttö. La mie laulella alotan, Alan virttä vieritellä Kööri.
Tempasi tulesta Katrin, Helman hienon heltehestä, Kantoi Katrisen kylyhyn, Itse loi parahan löylyn, Hyvän löylyn löyhäytti, Hyvän lämpösen lähetti, Läpi kiukoan kivisen; Teki Katrin terveheksi, Paransi paranneheksi. Wiron orja ja Isäntä. Minä laulan kaksi virttä, Kun parasta seinähirttä, Isännille, emännille, Orjille osattomille,
Tehtyään lastensa kanssa hartauskumarruksen Kerttu senvuoksi katsahti kohta ihmetellen ympärillensä. Vapaaherratarta ja koko sitä muuta seuruetta ei näkynyt missään, ei ensi penkeillä, ei oikealla eikä vasemmalla lehterillä, ei takalehterillä eikä keskellä. Pappi oli kuitenkin jo esillä ja virttä veisattiin, jopa oltiin päästy sen loppupuolelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät