Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
»Ihme etteivät nuo lehmät vieri alas tuolta», virkkoi Katri, »ihan maleksivat jyrkänteen äyrästä. Eiköhän niistä koskaan jokukaan tipahda koskeen.» »Noistako lehmistä? Eipä ole koskaan kuulunut», virkkoi laskumies. »Katsella maurottivat ihan kuin niityn aitauksesta eikä mistään muualta. On siellä hevonenkin, tamma varsoineen.
"Hän ku kalain matkat meress' ohjaa, Lintuin retket ilmass', että sinne Saapuvat ne kuin hän kutsuu, hänpä Mun myös tänään kirkkons' sallii löytää." Hetket vieri. Vettä vaan ja usvaa Vanhus näki, tieltään eksyneenä, Uupua hän alkoi, raskaammalta Soutu tuntui, käsi puutuneelta.
Mutta, kertoo kansan taru, koska ilta tyyni tuli, huoahteli korpi karu, Eljas kyyneleihin suli, kauan yössä kulki, sitten astui alle taaton katon, haastoi halki kyynelitten, vieri virsi valapaton: »Sydän-yön ma lapsi lienen, liekuttama surun summan, tuskan tuiman myötä vienen käyden teitä elon kumman.
Yksinäinen suuri kyynel vieri hiljalleen kalpeaa poskea pitkin, jota Hilja ei pyyhkinyt pois.
Rehtori Grahn silitteli yhä huolestuneemman näköisenä pitkää harmahtavaa partaansa, rehtorin rouvan otsalle nousi punaisia täpliä ja katseessa, joka lakkaamatta oli kiinnitetty Bengtin kasvoihin, oli tuskallisesti rukoileva ilme. Pikku Alma, heidän ainoa tyttärensä, itki niin, että kyynel toisensa jälkeen, pyöreänä ja suurena, vieri pitkin hänen kukostavaa poskeaan.
Kuningas tulee! Rauha mutta ei kuningas voi meidät pelastaa. Jalot herrat ja valtakunnan hallitusmiehet! puhkesi Suomen sanansaattaja sanomaan, ja kuuma kyynel vieri hänen miehekästä, ruskettunutta poskeaan pitkin kun on taisteltava hengen, veljen asunnon, tyttären kunnian puolesta silloin ei ole aikaa arveluun.
Niin, tämä työ oli vaikeata, sillä usein hänen painostaan hiekka irtaantui, vieri alaspäin ja vei hänet muassaan, ja paikoitti häntä käsin ja jaloin etsimään uutta kiinnipitopaikkaa.
"Kosken huminasta soivat Sanat kauniit, kamalat; Selittää kun niitä koitan, Toisiinsa ne haihtuvat". "Kyllä kerran kosken kumman Laulun täysin ymmärrän: Kyllä mieltä ikä antaa, Silloin sanat selitän". Näin hän mietti. Vuodet vieri; Mieheks varttui poikanen. Harhailtuans maailmalla, Joutui kotiin lapsuuden. Lauloi koski voimakkaasti Ikivanhaa lauluaan.
Painui mies heti paikoilleen, syliss' ystäviensä huokasi hengen pois sekä siin' oli kuin mato maassa; tummana virtaillen veri vieri ja kasteli multaa. Uljaat paflagonit nyt riensivät luo uron kaatun, nostivat vaunuilleen, pyhän Troian turvihin veivät murheissaan, isä myös kera itkien seurasi, voinut ei vihamiehilleen pojan surmatun kuoloa kostaa.
Keltä kultakin vieri par'aikaa katkeran murheen kyyneleitä, siltä ainakin näytti. He kuiskailivat silloin tällöin salavihkaa toisilleen, tietysti muistellen vainaan hyviä töitä ja ansioita. "Ketä tuossa hautaan viedään?" kysyin eräältä vanhalta vaimoihmiseltä, joka kiirein askelin riensi sivuitseni. "No, se on se rikas vanhapoika Rosenberg," virkkoi vaimo ja meni menojaan. "Vai niin!" ajattelin.
Päivän Sana
Muut Etsivät