Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. lokakuuta 2025
Monta kovaa oli hän tässä elämässä saanut kokea, monta huolta ja murhetta kestää, monta tuimaa kamppausta taistella, nyt hän oli kaikki voittanut ja ijäisen rauhan saanut. Mutta Niilo jäi yksin maailmaan, ei toki aivan yksin, sillä tuolta toivon satamasta näkyi viehkeä, iloinen olento, jonka silmäin suihke valaisi tulevaisuuden, niinkuin kirkas tähti syys yön synkän taivaan.
Tämä ääni, tämä tunne oli Amandan ollessa pappilassa syntynyt; muodottomana oli se hänessä asunut, muodottomana kasvanut, muodottomana suurentunut; ja nyt oli tälle tunteelle, tälle äänelle hänessä, ulkonainen tapaus antanut muodon. Nuori haaveellinen, viehkeä tyttö rakasti.
Jo taatto kielsi, äiti kielsi. Jo taatto kielsi, äiti kielsi, ei kieltoa kuullut hän; ei tyttö kuullut, ei liemen luullut niin karvaaks kääntyvän. Ja poikahuippari Hyppy-Heikki, hän petti kaunoisen. Oi, poikahuippari Hyppy-Heikki, kun petti kaunoisen! Kili, lehmä ja allas, nurmenkallas, sata taatolla taskussaan! Lisäks impi kaino ja torpan aino, sulo, viehkeä katseeltaan!
Minä olin erittäin tunnokas ja viehkeä luonteeltani; senpätähden heijastikin lapsellinen sieluni kaikki vanhempaini tunteet; aivan varmana pidettiin siis, että minä kerran jatkaisin isäni työtä ja virkaa.
Eräs nuori, solakka tyttö, tavattoman notkea ja viehkeä kaikissa liikkeissään, astui jalkaisin kartanolle, taluttaen ohjista hevosta, jonka selässä nuori Sager ainoastaan vaivoin näytti pysyvän. Saatiin kohta selville, että tämä kunnon nuori mies oli pudonnut hevosen selästä; ja koska lienee parasta, että heti kohta kerromme asiain menon, niin teemme sen.
Nyt on isän lempeä silmäys sammunut, vanha parooni on poissa, ja nyt asuu viehkeä rauha Marian sydämessä. Paljon on Maria kadottanut; enemmän on hän saanut sijaan. Tässä samassa huoneessa on hän tuntenut ja kärsinyt mitä kovinta ihminen saattaa kärsiä, tässä on hänen nuori henkensä taistellut kuoleman kanssa, tässä saa hän nyt lohdutuksen.
Jos he liikkumatta seisovat edessämme, käännymme kylmällä välinpitämättömyydellä pois heistä, mutta kun he ryhtyvät puheisin, kun hymyilevä, viehkeä, lempeä, myötätuntoinen mielen-ilmaus kuvautuu heidän kasvoillansa, syntyy meissä omituinen viehätys; kasvot, jotka luonto oli jättänyt kalpeiksi, huulet, silmät saavat jotakin uutta suloa, sielu osoittaa voimansa ruumiin ylitse, peittäen tämän vaillinaisuudet ja loihtien kauniiksi mitä ei sitä ollut mutta tätä havaitaksensa tarvitaan myöskin sielua.
Hänen rauhallinen innostuksensa, hänen samalla viehkeä ja voimakas käytöksensä herätti niissä raa'oissa miehissä, jotka häntä seurasivat, pyhää kunnioitusta. Vaikkakin yksinäinen nainen, ei häntä kohdannut minkäänlaisia solvauksia.
Hän istuikse maantien viereen ja silmäili pappilaa. Hän nauroi nauruansa taas. Vaan kuta kauemmin hän pappilaa silmäili, sitä enemmän hiljeni nauru. Viimein välkkyi viehkeä katse hänen silmistään, ja yksinäinen kyynel haki kellastuneita poskia myöten tiensä maahan. «Totuus, onni!« puhui hän hiljaa vähän aikaa siinä istuttuaan. «Totuus ja onni!
Tuo, jota hän ei koskaan olisi uskonut... Gunhild, joka niin erosi kaikista muista ... jota hän melkein oli peljännyt. Olikohan se oikein totta? Tai oliko hän uneksinut? Ett'ei vaan noidat olisi hänen kanssaan vehkeilleet? Mutta kaukana mäkien harjanteilla huhuili viehkeä ääni pitkiä, kauniita säveliä; iloista ja riemuitsevaa huhuilemista se oli. Bård kavahti ylös ja huhuili vastaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät