Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Paljo heistä surmattiin, jäännökset piiritettiin ja tehtiin kykenemättömiksi jatkamaan taistelua. He nyt nöyrästi rukoilivat diktaattorilta armoa. Hän vastasi ei tarvitsevansa aekviläisten verta, vaan sallivansa heidän lähteä tiehensä. Sellaista pois marssimista pidettiin suurimpana häpeänä.
Levossa lempeässä näät sen nyt, ei raasta vainon säät, on kalleimpas se siltä. Ma kilvoituksessaan sen näin, näin hallan, tuskan, turman säin, näin samaks silloin; miltä mun tuntuikaan jo mielessäin? Ma näin sen verta vuotavan, näin voittavan, näin kaatuvan, en pettäjätä: mailla käy karttamilla auringon viel' urho hyinen taistohon, ei horju, vaikka vailla kotoa, toivoa jo on.
Kapteini Corsican pudisteli päätänsä niinkuin se, joka ei tunnusta sattumuksen vaikutusta inhimillisissä menoissa. Samalla silmänräpäyksellä meni Fabiani portaita myöten kannelle vievään kappiin. Minä näin hänen ainoastaan pikimmältään, mutta minua hämmästytti hänen kasvoinsa kalpeus. Verta juokseva haava oli taas revitty auki, ja minulle teki pahaa nähdä häntä. Me menimme hänen jälkeensä.
Sun kohdustas se manan koira kömpi, Jok' ajaa meidät hengiltä: tuo hurtta, Jok' ennenkuin se silmät sai, sai hampaat, Mill' uuhta raataa ja sen verta nuolla, Jumalan töiden häijy pilloja, Maailman valtatyranni, jonk' alaa On kurjain raukkain itkettyneet silmät, Se sinun kohtus onkalosta pääsi Ajamaan meitä hamaan hautaan asti.
Lääkäri loi kunnon munkkiin yhden ainoan silmäyksen, vaan se oli täynnä tuota tiedemiehen sanomatonta ylenkatsetta hänen virkaansa sekaantuvia oppimattomia vastaan. Hänen oma apunsa vaikutti kohta paikalla ja voimallisesti; hän tempasi lapsen epätoivoisen äidin sylistä, paljasti sen kaulan ja iski suonta, josta verta runsaasti virtasi pienen sairaan viipymättömäksi helpoitukseksi.
Kun aurinko aamulla nousi vuorten takaa, valaisivat sen ensi säteet Anna-Marin rauhallisia, vaan kalman kalpeita kasvoja; eikä paljoa enempää verta näyttänyt olevan vaimovainajansa kylmää kättä puristavan Pekankaan poskipäillä.
Verta on kyllin vuodatettu tarkoituksemme saavuttamiseksi ja kuninkaan palvelemiseksi, ja mitä tuollaiseen kunniaan tulee, niin sopii se paremmin nuorille vänrikeille ja nahkapojille, kuin vanhoille, ymmärtäville, kristityille miehille.
ENKELI. Pois elinvoima silt' on: rakkaus, Totuudenhalu. Ken ne kadottaa, Hän kuolemata luokseen kiiruhtaa. BILEAM. Elääkö ilman kansaa taikka kuolla? On Moab verta niin mun verestäni Kuin Israelkin verta Mooseksen. Jos kuolee kansani, elääkö pitäis mun Sukuni raunioilla, riemuiten Siit' että totuus tappoi sukuni? Jos Herra kansani on hyljännyt, Myös pyyhkiköön mun kirjastaan hän nyt.
'Aiotko sinä käydä niin pitkän matkan heikon lapsen kanssa? Se kuolee käsiisi puolessa tunnissa. Etkö näe, kuinka se vuotaa verta petolinnun kynsiin rei'istä? Menkäämme ensin kotiin sen kanssa, että saamme sen riisua ja sitoa. Voithan sinä olla siitä varma, että me saamme suuren palkinnon vanhemmilta, kun he näkevät, että me olemme hyvin hoitaneet heidän lastansa.
Siell' oli juhla nyt linnassa keisarin, Mutta mä Laatokan aalloille kiiruhdin. Vaahtona nousin mä portista Vuoksen tuon, Lohena hyppelin läpi koskien vuon, Silloin ihmeeks' kuulin kaukana kohinaa, Imatran mahtavan pyörtehen pauhinaa. Siskoni Vellamon neidot, nuo pienoiset, Saimaan aalloissa aikansa leikkinehet, Vastaani vimmoin rientävät, kiiruhtaen, Vaipuvat verta vuotaen mun povellen.
Päivän Sana
Muut Etsivät