Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
"Vannoneet! Uskollisuudenvalan!" toisti Juhana vaipuen penkille ja peittäen käsillään kasvonsa. Hetken hän istui ikäänkuin ukonnuolen iskemänä; sitten hän kavahti ylös. Hänen poskensa hohtivat, hänen silmänsä säteilivät ja rintansa aaltoili. Hän seisahtui isänsä eteen, joka puoleksi ihmetellen, puoleksi peljäten silmäili poikaansa.
Ja he vannoivat seisoaltaan ei polviltaan kätensä taivasta kohti kohottaen hänelle uskollisuutta kuolemaan saakka. Silloin Vitiges hyppäsi pois kilveltä, nousi käräjätuoliin ja sanoi: "Samoin kuin te olette vannoneet minulle uskollisuutta, vannon minä teille lempeyttä. "Tahdon olla lempeä ja oikeamielinen kuningas. Tahdon edistää oikeutta ja vastustaa vääryyttä.
"Minä en olisi koskaan tullut tänne, jollei äitini olisi kuollut; enkä minä olisi koskaan tehnyt luostarilupausta, jollei hän olisi kuollut, vaikka he olisivat menetelleet minun suhteeni kuinka tahansa; sillä me olimme kihloissa ja me olimme vannoneet Jumalan edessä, että pysyisimme uskollisina toisillemme kuolemaan saakka. Ja miks'ei toinen lupaus ole yhtä hyvä kuin toinenkin?
Voi, talvella ja keväällä ikävöin sinua... öisinkin olit unissani..." He menivät yhdessä taloon. Hetken aikaa viipyessään Varsankallion kohdalla he olivat vannoneet ikuisen valan ja kumpikin tunteneet nuoren onnensa olevan lujalla pohjalla. Puolipihassa tuli Paloniemen Juhani heitä vastaan.
Tahdotteko, lapset, jatkoi vanhus juhlallisesti, luvata ja vannoa saman, minkä teidän isänne ja äitinne ovat vannoneet: että pelkäätte Jumalaa, kunnioitatte kuningasta, teette työtä kansanne hyväksi ja elätte ja kuolette sen vapauden puolesta?
Me olimme hulluina ilosta, aivankuin äsken naineet. Mutta millaista vaivaa ja rasitusta siitä oli! Meidän täytyi lähettää hänetkin maaseudulle, sillä täällä me emme häntä voineet pitää. Vaikka me olimme vannoneet, että emme lähettäisi häntä Rougemontiin, mutta sitten päätimme me, että sen paikan me tunnemme eikä hänellä olisi pahempi olo siellä kuin muuallakaan.
Siksi, että he ovat vannoneet kostoa paroonilleen, isänmaan kavaltajalle, joka heidät on häväissyt ilmoiseksi iäkseen. Tiedättekös, mitä he ovat veisanneet kirkossaan virrennuotilla jo seitsemisen vuotta: Herramme Schrandenista, jonka tähden hävetä saamme kaiken kansan nähden ja käydä mieron pilkkana, lyö rutolla, o Jumala!
"Ja sen he tekevätkin", lisäsi tuo reipas soturi ylpeästi. "He ovat vannoneet olla maitoa maistamatta, kunnes ovat valkoiset miehet saaneet niellyiksi. He viruttavat keihäänsä teidän veressänne. Tappakaa nyt jos mielenne tekee". Ja hän kohotti paljaan rintansa ulospäin, surma-iskua saadakseen.
Tom ja minä olemme vannoneet ystävyyttä toinen toisillemme. Me lähdemme ylihuomenna pyhänä yhdessä Luscombe'en; kirjoittakaa pari riviä hänen sedällensä ja kertokaa, että hän tulee sinne, ja lähettäkää hänen vaatteensa sinne, sillä me matkustamme jalkaisin ja aiomme huomenaamulla varhain hiipiä pois täältä, kenenkään huomaamatta.
"Mutta te toiset te olette ripillä käyneet ja uudistetun lupauksen tehneet, valan vannoneet ... muistatteko te enää, mitä lupasitte? Oletteko ne pitäneet?..." Eivät virkkaneet miehet mitään tähän kysymykseen, katsastelivat toisiaan, että mitähän siihen muut sanonevat. Jo vähän ajan päästä muudan, äskeinen papiksi aikova, rykäsi ja äänettömyyden keskeytti.
Päivän Sana
Muut Etsivät