Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. lokakuuta 2025
Pitikö hänenkin lähtemän pois, hänen joka oli Pohjan poikien ihastus ja kerskaus, "maan kuulu, veden valio"? Vanhat viisaat vastasivat, vaikka vastoin mieltänsä: "totta kaiketi; hän seuraa isäänsä, niinkuin tytär ainakin" . Mutta nuoret yhdellä äänellä arvelivat: "ei suinkaan; hän on meidän, hän on Pohjanmaan!" ja totta puhuen, eivät vanhat viisaatkaan voineet tätä kieltää.
Helähtää Jorman kannel saattueen etupäässä, yhtyy siihen kanteleita jälkijoukosta ja toisia joukon keskestä; aloittaa Jorma ikivanhan uhrivirren vapisevalla äänellään, joka pian peittyy miesten karkeiden ja naisten kimeiden äänten alle, ja kohta laulaa koko uhrikansa: Kuule meitä, metsän joukko, Tapio, talon isäntä, metsän kultainen kuningas, Mielikki, metsän emäntä, Kaunotar, valio vaimo, sekä kaikki korven kansa.
Tuo oli kaunis Pohjan neiti, maan kuulu, ve'en valio. Istui ilman vempelellä, taivon kaarella kajotti pukehissa puhta'issa, valke'issa vaattehissa; kultakangasta kutovi, hope'ista huolittavi kultaisesta sukkulasta, pirralla hope'isella. Suihki sukkula piossa, käämi käessä kääperöitsi, niiet vaskiset vatisi, hope'inen pirta piukki neien kangasta kutoissa, hope'ista huolittaissa.
Kanniaisen Juhokin rupesi itseänsä sievemmästi käyttämään nuorison joukossa, sillä hän selvästi huomasi, ett'eivät neidet ja toiset nuorukaiset hyväksyneet hänen käytöstänsä. Nuoriso piti taas Juhon ennen pitkää samassa arvossa kuin ennenkin, kun näkivät hänen parantaneen elämänsä. Kanniaisen Juho rupesi nyt naima-hommaan. Oli pitäjäässä maan valio, rikas talo, jossa oli Kaisa niminen tytär.
Veen valio, ulapan urho, tuosta suuttui ja syäntyi, nosti aallot ärjymähän, hirmumyrskyt mylvimähän väkivalloin vieäksensä ilman impyen ihanan. Vuorina meret kohosi, tuntureina tuulten alla, veet samosi syövereistä, pohja kuivana kihisi, paaet paukkui, louhet loukkui, vaahto pilviä valeli.
Tjah, jos se olisi teidän yksityinen lainanne, hymyili Antti, voisi asia ehkä olla toista... No niin, se on meidän yksityinen lainamme... Mutta kun me nyt tässä tapauksessa sattumalta tiedämme, että se tulee yhtiön hyväksi, emme tosiaankaan ole halukkaat siihen. Valio mietti vielä hetken. Entä jos minä hakisin pari vankkaa nimeä lisää? hän kysyi.
Kaikessa näennäisessä viattomuudessaan se oli kuin olikin valio, taidolla ja tarkkuudella laitettu hänen ruumiillisia etujansa esille tuomaan. Ja Agnes oli "chic", hän veti maneetillisella voimalla kaikkien silmät puoleensa. Hänessä oli elämää, mielen intoa, tunteita ja hän herätti niitä muissa ympärillään. Ei osannut kukaan ylläpitää niin säkenöitsevää keskustelua kuin hän.
Vaan katsokoon vaan, kyllä se vielä pää tulee vetävälle. Ei sitä ole yhtä ilmaa ijäksi... Niin tuossa töllissä asuu entinen Kuosmasenmäen Iikka. Oli sekin porakka poika vuotta kymmenen takaperin, oli kylän kuulu, veen valio, kosi pitäjän paraita tyttöjä, sai suuren perinnön lähtiessään. Osti maita ja taas möi, kuin mustilainen hevosia.
Näin ystävällisiä sanoja en ole kuullut moneen vuoteen, sanoi hän. Tuntuu kuin olisin ihan toinen mies. Nyt käy kaikki minulle helpommaksi. Ja nyt musikkia hiukan, lisäsi hän hilpeästi. "Yleisön valio mua kuuntelee, vaikk'ei oo monta heitä." Enhän minä ole enää mikään soittotaituri, se tietkäät. Se musikki, mitä kysytään kyläkapakoissa, ei ole kovin korkeata laatua: ei se juuri klassillista ole.
Siinä tapauksessa on ehkä parasta, jatkoi Antti järkähtämättömästi, että he ottavat yksityisen lainan, jonka kanssa heillä luonnollisesti on oikeus menetellä kuinka hyvänsä, vaikka maantielle heittäisivät. Tuomas Valio kumarsi. Kiitän 'maantien' puolesta, hän sanoi ja meni menojaan. Tyrväälä oli mielihyvällä kuunnellut edellistä sananvaihtoa.
Päivän Sana
Muut Etsivät