Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
"Rakas äiti, odottakaa vielä vähäsen, kyllä minunkin vuoroni tulee kutsumattakin, ja antakaa silloin minun mennä, älkääkä kieltäkö. Mieleni mukaisen kanssa olen onnellinen, mutta Tahvonne kanssa olen aina ja ikuisesti onneton." "Mutta miksikä olet tänään niin hyvällä mielin Tahvon arkkusen vastaan ottanut? sillä olet jo antanut hänelle yhden sormen." "Tahvonko? Ei äitini!
Heidän elämöityään omalla tavallaan Frankin perheessä, emme enää tiedä mitään olevan estämässä sen jäseniä lähtemästä huviretkellensä; mutta olihan siinä sentään vielä tosiaankin Petrean nenä! Se oli suuri, kuten monta kertaa jo on mainittu ja lisäksi vähäsen paksunlainen. Petrealla oli suuri halu muodostaa sitä vähän toisenlaiseksi, etenkin tuleviin juhliin. «Mitä olet tehnyt nenällesi?
'Pikku poika, päästä minut ulos vähäsen'. "'Kyllä pääset, mutta minä ennustan, että sinä pian hiivit takaisin'. "Silloin avasi hän oven, mutta tuskin oli tuo pienokainen näyttäytynyt, kuin kaikki ylenkatseellisesti nauraen käänsivät hänelle selkänsä. Muuan vanha rouva kysyi häneltä, kuka oli hänet käskenyt; täällä ei ollut mitkään lasten kemut.
Viktor on luvannut ostaa oman laivan ja sitten menemme naimisiin, ja ehkä sitten minulla on antaa enemmänkin mutt'ei nyt. Kiitoksia vaan tuhannesti. Tulee hyyrykin maksetuksi. Kuka Hennan puolesta maksaa sairaalaan? En tiedä. Voisin antaa vähäsen mutta en voi pitkälle luvata.
En apua saanut, en apua saanut, kun taistelin, eksyin ja epäilin, kun epäilin muita ja itseäni ja sylkytin sairasta sydäntäni, en apua saanut ja yksin ma kuljin ja kamppailin. En apua saanut, en apua saanut, en olisi paljoa pyytänyt, vain vähäsen lämpöä ympäriltä, vain hiukan hienoutta ystäviltä, kun oisin saanut, niin ehkä paljon ois paremmin nyt.
Vartensa oli hoikka ja vähäsen käykässä, kasvonsa, jotka kuvasivat hänen nerokkaan sielunsa, olivat syvissä rypyissä ja näyttivät vähäsen tuikeilta, vaan suurista sinisistä silmistään kiilsi vielä nuoruuden into, ja niin tulinen ja läpikäyvä oli silmä-iskunsa, että Rietrikki oikein pelästyi, kun äkkiä huomasi sen häntä tarkastelevan.
"En siedä, että tyttö on poissa näkyvästäni tänä iltana, annatte minun olla yksin tuolla sisällä!" sanoi kapteeni, tullessaan narisevasta ovesta... "Et ajattele ensinkään, äiti, miten yksinäiseksi ja ikäväksi tämä tulee minulle!" Hän puhkuili kuin valaskala. "Nyt tulemme kaikki sisälle... Ja ehkä isä laulaa vähäsen tänä iltana?" kehoitti äiti.
Nyt käsität ehkä jo, kuka sinun tuleva pääsi on oleva," höperöitsi Tommi. "Rakas isä, jätä naljanteko sikseen ja pane maata; sinun pääsi on tänään vähäsen sekainen, sentähden pyörii siinä kaikenlaisia tuulesta otettuja häätuumia," sanoi Leena rukoilevalla äänellä. Silloin kolahutti Tommi nyrkkinsä pöytään, niin että tupa tärisi, ja katseli suurilla silmillä Leenaa.
"Rupeaahan se semmoinen", niinsi rättärikin. "Minunkin tuntuu pääni vähäsen raskaalta, vaikka en ottanut kuin pari lasia." "Rupeaa se", toisti nimismies, "eivätkä nuo raittius-hupsut soisi ihmisen sittekään saavan virkistää itseään edes pienellä ryypyllä.
Siks' on laihat lampahani, Kun on noiat naapurissa; Siksi tylsät kirveheni, Kun on seppäni sokia Sinnespä sepät sokiat, Kunnes viinoa vähäsen. Tuo pulli puhasta vettä, Kuppi kullan karvallista; Ehkä suu toen sanoisi, Eli leuat leikin löisi, Hampahat lujan puhuisi, Kieli keito kelpottaisi. Suu ei laula suuruksitta.
Päivän Sana
Muut Etsivät