United States or Côte d'Ivoire ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se häntä vaan peloitti, että jos isä sattuu käymään uunilla. Ei hän kuitenkaan sattunut, käveli vaan rauhattomana. Tuli maata asettumisen aika. Isäntäkin heittäytyi vaatteitaan riisumatta pitkälleen, vaan ei saanut unta kun rupesi ajattelemaan viime aikoina tulleita vahingoita. Kuka sen tietää, ajatteli hän ja nousi taas kävelemään.
Sill'aikaa imetettiin minulle suolaveteen kastettua tuppua ja sillä elin äitini vilutaudin yli. Suolavesi oli myöhemminkin useasti lemettisen leivän särvin. Kun leipä joskus oli kokonaan lopussa, niin siskoni, joka oli vanhempi minua, itkeä kitisteli äidille. "Ryyppää suolavettä, se maistuu niin hyvältä," sanoin minä siskolle, istuessani uunilla nokinen paitariepu päälläni.
Mutta suotta te kulutatte aikaanne. TIRKKONEN. Huoli siitä. Tule Heikura! OTTO. Jos minä saisin luvan kulkea edellä lyhdyn kanssa ja näyttää herroille tietä. TIRKKONEN. Ei tarvitse. OTTO. No, sitten juoksen jäljessä, sillä mukana minun olla pitää. Ajöös nu, ajöös nu, solänge. Kuuletteko, te möröt, siellä uunilla! Ajöös, ajöös! ANTTI. Poika sinä, nyt ala lipata. OTTO. Kommer straks. Makeata unta!
Jauhettuaan kahvit panee ranskalainen ne kahvikannussa olevaan siivilään, jonka läpi neste nyt tunkee kirkkaina pisaroina, kahvikannun seistessä kuumalla uunilla lämmön säilyttämistä varten. Kahvikannun nokka on tukittu estääkseen kahvihajua haihtumasta valmistuksen aikana. Täten saatu kahvineste on ihan kirkasta ja mustaa, ja kutsutaan nimellä café noir, eli mustaa kahvia.
Ja rautatiestä he juttelivat, juttelivat tästä ihan uudesta ihmeestä ja kummasta ... että kaikkia sitä vanhoillaan kuuleekin. Vieläkö hänet nähneekin, arveli Liisa, mutta Matti sanoi, että eikö tuota uskone näkemättäkin, johon ei Liisa virkkanut mitään. Mutta sitten kun kissa oli vähän aikaa uunilla kehrännyt, sammuttivat he päreen ja painautuivat vuoteelleen pitkäkseen...
Yli kynnyksen kysyvi, lausui lakkapuun takoa: "Oisiko talossa tässä rauan raannan katsojata, tämän tulvan tukkijata, veren summan sulkijata?" Ukko oli uunilla asuva, halliparta harjun alla.
Vielä sill' on vissi konsti, Millä syöttääpi sikoja, Teki kiven tippuvaksi, Pani pussin vuotavaksi, Jolla juoksuttaa jyviä Alla sillalle sioille. Itse uunilla poteepi Syyhymistä syrjällänsä; Ei ou eukolla pärettä, Polttopuista on suuri puutos; Tuomas Sallinen tuleepi, Kuin käypi Kokillen puita, Kapan eestä kerrallansa.
Se oli pieni rakennus, alkuansa savupirtti vaan, mutta sittemmin varustettu uloslämpiävällä uunilla ja akkunoilla luukkuin sijassa. Erinomainen siunaus näkyi suojelleen tätä katosta, koska se vielä oli paikallaan vaikka kaikki ylt'ympäriltä oli hävitetty. Täällä toivoi hän nyt löytävänsä tyyssijan lapsineen, jotka kaikki, paitsi Tapani, toistaiseksi olivat jätetyt sukulaisten luo Turkuun.
Vaan kun he kotiin kulkiessaan sormillaan suotta sen kieliä näppäilivät, oli heistä iloista nähdä, kuinka peipposet pyrähtelivät lähemmä, orava kurahti alimmalle oksalle ja ahon reunaan ilmaantui jänis korvat pystyssä kuuntelemaan niinkuin vanhaa tuttuaan. Toivat he sen tupaan, ja siellä oli uunilla vanha vaari, joka tunsi puisen kopan Väinön vanhaksi kanteleeksi.
Sänky ja mitä siihen kuului olivat hänen omansa, talon vaimoväki piti niistä tarpeellista huolta. Anna Liisa kävi ensi aikoina pyytämässä isänsä liinaisia vaatteita pestäkseen, mutta sai ainoastaan talonväen kautta salaisesti. Ennen tuiskujen loppua alkoi Malisen työ-into laimentua. Kului päiviä, ettei tullut pellolla käydyksi. Uunilla vaan istuksi ja valitti vilustavan.