Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. syyskuuta 2025
Tiedän sinulla olevan vanhaa äkää pikku tyranneille mestari Aatamin ajoilta; mutta anna hänen olla, ukkoseni; Herramme käsi on tekevä sen asian paremmin kuin sinä ja minä. Olipa vahinko, jupisi Lammin mies, sama, jonka mestari Aatami ennen muinoin oli panettanut myllykammioon. Olisipa tehnyt hyvää saada tukkia tuon roiston röyhkeä suu. Mutta jos tarvitaan toiste, niin luottakaa minuun.
Mamselli Emili on vaan sukulainen, kuulen ma, sanoi luutnantti; minä luulin, että hän oli tytär tässä perheessä ... hänessä on jotakin yhtäläisyyttä. Niin kyllä, moni on sen sanonut, ja ne ovat kai, luulen ma, nuot siniset silmät ... sillä hänellä on tumman sinervät silmät, melkein tummemmat kuin minulla, jotka, hyvä ukkoseni, väittää olevan ruunilaukkaiset... Eikö mitä, lapsi parka!
Vielä sitä on toivon kipinää, ukkoseni. HERRA ANTREAS. Odotan sitten vielä yhden kuukauden. Minulla on mitä kummallisin luonne olla taitaa; olen väliin kovasti ihastunut hyppyihin ja naamiaisiin. HERRA TOPIAS. Kelpaatko sinä, ritari, sellaisiin hullutuksiin?
Ukko ei voinut kättä-antaessaan salata hiipivää surullista tunnetta, vaan Wituh sanoi rauhoittaen: "Olkaa huoleti, ukkoseni, minä panen henkeni nuorukaisen edestä alttiiksi ja katson perään, ettei vähintäkään saa tapahtua!" Kolmas luku. Rohkea ratsastus. Levähdys. Oli ihana kevät päivä kun urhoolliset ratsastajamme olivat Pampas-aavikolle matkalla.
Mölhönen laskeusi parhaammalle istuimelle ruuhen keskellä; Vaaranen taas sanoi ukolle: "minä soudan ukkoseni, minulla on nuoremmat kädet." "Ei! kiitoksia paljon, minä olen vanha ja tottunut." "Kun tahdotte, ukkoseni, mutta taidamme kuitenkin järvellä vaihettaa. Onhan kumminkin virstan matkaa järven poikki." "Niin on!"
Hyvästi nyt, ukkoseni, sanot aina minun liikojakin puhuvan, mutta jos sinäkin enemmän puhuisit, olisi Iiri ehkä nyt meillä.» Näin sanottuaan matami puikahti ulos ovesta ja meni kulkemaan Renkalan taloa kohti, joka oli virstan päässä kylästä. Matami käveli hiljakseen maantietä pitkin, jonka molemmilla puolin viljavainioitten kultaiset tähkäpäät raskaina nuokkuivat.
Kun siis Sofia lausui, ettei miehellään ollut rohkeutta, niin Tapani tuiskasi: "Oli mulla kerran liiaksiki rohkeutta, nimittäin silloin, kun otin sun akakseni". "Niinkö luulet ukkoseni?" sanoi Sofia ja loi häneen kellertävät silmänsä. "Minä taas luulen, että ellen oisi sua puolittain vetänyt luokseni, emme nyt olisi toistemme hupina".
"Rauhoitu nyt ukkoseni ja mene levolle; loruillasi olet jo karkoittanut ainoan lapsesi unen." "Lähtekäämme sitte makaamaan, mutta Tahvon vaimoksi on Leena tuleva, ja minä ja Antti ostamme heille aika talon." Tommi viskautui vuoteelle; mutta kamarissa itki Leena katkerasti. "Isä tahtoo naittaa minut juopolle, kortinlyöjälle ja yöjalkalaiselle.
Paperiinhan se öljy vain on käynyt." "Niinkö luulet?" "Niinpä niin. Ja muuten eihän täältä voi mitään saada sijaan, niin että sitä nyt täytyy käyttää." "Sinä olet oikeassa, ukkoseni; kun ollaan maalla, niin eihän käy kaikkea valikoiminen." Ja rouva tyyntyi. Sunnuntai alkoi lämpimänä ja kirkkaana.
"Hyvin ihmeellistä," lausui matkustava herra. "Miten pitkä on Niemelään?" kysäsi matkustaja, "se on kai näillä seuduin." "Mitä vielä, tuolla kaukana se on tunnetteko herra Heikkilää?" "Tunnen ja en tunne niin, kyllä minä tunnen hänen." "Vai niin; hän on kapteenin poika, hän, vaikka on juuri kuin meikäläinen." "Ajapa sinne, ukkoseni."
Päivän Sana
Muut Etsivät