Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 30. syyskuuta 2025


"No, ettehän toki tahtone pitää lasta yksinänne, neiti Roosa! No, sitä puuttui vielä! Minä olen tuolla vieressä korjannut yhden vuoteen; kauan kyllä ei ole ketään siinä maannut. Ukkoseni ei minua kaipaa; ja vaikkapa kaipaisikin: neiti Roosaseni ei pidä yksinään nähdä lapsesta vaivaa. Nuoruus tarvitsee unta; minä valvon siis puolen yötä.

Rouva Terningin suurinna ilona oli siis miehensä tulo illoin kaupungista; mutta ei sekään ilo pysynyt eheänä, sillä Terningin kasvot synkistyivät päivä päivältä. "Oletko sinä sairas, ukkoseni?" kysyi rouva eräänä iltana. "En, mutta toivoton." "Luuletko sitte todellakin menettäväsi paikkasi, sen tähden että vain sen yhden ainoan kerran olit hm vähän hm."

Ja sitte ne olisivatkin noita kauan turhaan pyydystettyjä rottia! Matti nauroi, niin että putosi säkin päälle istumaan. Kuules nyt, ukkoseni, sanoi Maija epäilevänä, sinä olet luotu narrattavaksi, mutta et muita narraamaan. Avaa heti säkin nuora! Umpisolmu leikattiin auki, ja siellä makasi lukkarin ylistetty mirri aivan näköisenään, mutta sillä erotuksella, että hän nyt oli kuollut.

Minä pelkään, rakas ukkoseni, että Jesus on sanova sinulle ja minullekin: 'Yksi sinulta puuttuu', ja se yksi, joka puuttuu, on totinen luottamus Kristukseen, tuo ainoa tarpeellinen ja ainoa, joka voi hädässä yllä pitää". "Sinä olet oikeassa", sanoi Richard hyvin vakaisesti, "vähintäkin on se tosi minun, vaan ei sinun puolestasi, Maria; sitä en koskaan myönnä.

Eihän varas toki niin hullu ollut, että sinne olisi saaliinsa kylvänyt! Sanokaa mitä tahdotte, hyvä isäntä, mutta ehkä tämä varas ei olekaan niin luotu, kuin te otaksutte! Oho, ukkoseni! Vai sinäkin luulet noita neitosia pahoiksi hengiksi, jotka huviksensa tekevät ihmisille kepposia?

Kalajärven rannalla olevassa pirtissä olivat ihmiset valveilla. «Nyt en minä enää köyhyyttä pelkää«, sanoi vanha Eeva. «Jos ukkonen polttaisikin pirttimme, niin ei sekään sanottava vahinko olisi. Kyllä Johannes meistä murheen pitää, hän kun on kohta valmis pappi... Vai mitä luulet, ukkoseni?« «Kyllä!« «Johannes mahtaa itse nyt olla oikein onnellinen.

Rakas ukkoseni, minähän tuon vain vähän halkoja. Olet palellut niin paljon näinä päivinä.

Hm! en voi olla samaa mieltä; siellä oli oivallisia opettajia ... ha, ha, emme me myöskään olleet mitään lampaita, ystäväni! ... ha, ha, ha, ha ennemmin olimme susia, jos ryhdyttiin meitä vastaan... Mutta senlainen rangaistus hyvälle koiralle oli häpeällinen, sen myönnän, ... ja jos... No, toinen puoliryyppy!" "Kiitos, herra kapteeni!" "Mutta mitä varten sanoitte tänne kulkeneenne, ukkoseni?"

Parahin Kronini! virkkoi hän; oletko minulle vihainen, ukkoseni? Miksi olisin sinulle vihainen? kysyi mies. Olen niin monta kertaa ollut äksy ja tuottanut sinulle vastusta ... mutta... Mistä tuollaiset ajatukset nyt johtuvat mieleesi, Greta? Mutta minä olen tarkoittanut hyvää ... olen aina sinusta pitänyt. Senhän tiedän, rakas Greta... Olenko koskaan väittänyt toisin?

"Kuules, muori", sanoi heistä toinen, "luulenpa, että Ahti itse tuossa mustan hepon seljässä ratsastaa alas virtaan". "Eipä, vaari", virkkoi toinen, "minä luulen tuon olevan sulhon, joka ratsastaa lemmittynsä luokse". "Usko minua, akkaseni!" "Usko minua, ukkoseni".

Päivän Sana

tassutteli

Muut Etsivät