Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
En taida olla joutilasna, sen tähden tämän uistimen heitin järveen." Viimein tulivat Koiviston sillalle. "Oletta soutaneet katalasti!" sanoi Mölhönen närkästynynnä ukolle, "saatte kantaa reppuni samalla maksolla." "Sitä herra itse tehköön!" vastasi ukko ylen-mielisesti. "Käytpäs patruunin luokse ensiksi," sanoi Vaaranen, "minä tulen jälestä-päin.
Molemmat nuorukaiset vähän silmäilivät toisiansa, ja se iloinen sanoi kätensä tarjotessa: "Hyvää päivää, toverini! etkös tunne minua Mölhönen siitä, kun koulumestarin opissa kävimme?" Mölhönen seestyi, mutta vastasi tylysti: "luulenpa tosin nimesi olihan Vaaranen." "Niin on vieläkin nimeni!" vastasi tämä, "ja olen vakava kun vuori."
Mölhönen laskeusi parhaammalle istuimelle ruuhen keskellä; Vaaranen taas sanoi ukolle: "minä soudan ukkoseni, minulla on nuoremmat kädet." "Ei! kiitoksia paljon, minä olen vanha ja tottunut." "Kun tahdotte, ukkoseni, mutta taidamme kuitenkin järvellä vaihettaa. Onhan kumminkin virstan matkaa järven poikki." "Niin on!"
Ellet reppuasi tahdo itse kantaa, niin kylläpä joku kartanossa löytyy. Minä vartoon täällä niin kauan, muutoin ukko kyllä luotettava on." Mölhönen oli innokas ensiksi ehtiäksensä ja kiiruhti kartanoon. "Kiitoksia, hyvä ukkoseni hyvästä kyytistä," sanoi Vaaranen, "tässä olisi neljä kolmatta penniä. Onko siinä tarpeeksi?"
"Tahtoisin vakaan vastauksen," virkoi Mölhönen kopeasti. "Ei ole minulla aikaa semmoisiin! Nyt on muita toimittamia. Hakekaat kernaasti minun puolestani; vaan saatatte tekin olla täällä samassa asiassa?" sanoi hän Vaarasta ystävällisesti katsellen. "Niin olen herra patruuni!" vastasi Vaaranen kumarrellen. "Hyvä! hyvä! tarvitsemme kelvollista opettajaa, joka semmosia haukia järvestä pyytää.
Mölhönen oli jo istunut herramaisesti ja tottununna mustaan sohvaan. "Kah! mikä se on?^ sanoi patruuni ja se'estyi, kun näki Vaarasen haukinensa. "Niin," vastasi Vaaranen rohkeasti, "poikki lahden tänne tullessani, heitin uistimeni järveen ja sain tämän; koska luulen kala-veden olevan patruunin, niin pyydän haukeni tänne jättää!" "Sepä oli siunattu hauki, ystäväni! mitä se maksaa?"
Palkka on vähäinen, vaan jos hän ravintonsa järvestä hankkii, niin kyllä hän sitten elää. Seuratkaat nyt kyökkiin! Hyvästi, herra Mölhönen!" Mölhönen sai mennä menojansa, mutta Vaaranen runsaasti rouvalta ravittiin, käskettiin jäämään, vaan hän piti puheensa ja meni Juha P:lle. Tämä ei ollut muu kun sen rikkaan talon-tyttären isä ja otti Vaarasta hyväntahtoisesti vastaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät