United States or Australia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei se sisareni kauan asiata viivyttele. Voisihan tuolle nyt juuri antaa jotain, jos jalomielinen tahtoisi olla, mutta tuskin se juuri sopiikaan. Rupeaa vielä enemmän ahdistamaan. Tuumailee rauhattomana kepillään maata hakaten. Ash! XII:s KOHTAUS. Edellinen, Karhi, Emma. Tulee aidan taakse. Itsekseen. En tahdo tuota tavata. Väistyn hetkeksi! Kun Ailin vaan kohtaan, ja Hellin niin lähden.
"Olipa hyvä, että saivat meidän miehet lastinkin pelastetuksi, vaikka vähän kastuneena", tuumailee toimessaan noin kymmenvuotinen poika tovereillensa, ketterästi kuni orava juostessaan pitkin pelastetun jahdin parraspuita. "Hyvä oli", vastaa toinen, kiivetessään pollaria myöten jahdin kannelle.
Siinä tapauksessa, sanoi tuntematon kylmästi, hän on joku jaloverinen prinssi valepuvussa. Minä sanoin tämän teille, korkeasti kunnioitettava herra, virkkoi isäntä, että tietäisitte pitää varanne. Eikö hän vihoissansa ole sanonut mitään nimeä? Kyllä, hän löi lakkariansa vasten ja virkkoi: Katsotaanpas mitä herra de Tréville tuumailee tästä turvattinsa loukkaamisesta.
Kiitä häntä minun pitkästä viivyttelemisestäni. Ukko on aina saakelin ilomielinen ja hauska." "Kyllä vaan. Kyllä sillä suukopua kestää. Se kai vieläkin kerran tuumailee matkustaa herrainpäiville?" "Siitä emme ensinkään keskustelleet, mutta luulen hänen epäilemättä tulevan herrainpäivämieheksi, koska sinä Veikko siksi et pyri; muuten, ken tiesi miten kävisi."
Ei saa meidänkään ukko enää unta silmiinsä öisillä, valvoo vaan ja tuumailee sinne tänne, että mikä pitää eteen tulla. Kun pääsisi edes kesään, ehkä sitten taas menetteleisi jotenkuten.» »Siinäpä se on, mutta kun ei useinkaan tiedä, kuinka huomispäivän yli mennään», sanoi Mari, joka lapsi käsivarrella istui kätkyessä. »Sitten tuo alituinen huoli ja ikävä tahtoo niin tympistyttää mielen.
Hän on hyvällä tuulella, myhäilee ja naurahtelee itsekseen tätä joukkoaan ja tuumailee kotikorpea lähestyessään onnellisessa mielessään: »Eihän tässä ole hätää mitään, hevonen ja lehmä ja oma mökki, ei toki ole hätää mitään ... ei hätää mitään.» Kun hän saapuu mökilleen, on se melkein kokonaan nietoksien sisään hautautunut.
"Teidän täytyy myöntää, että tällaisena yönä ei juuri voi ajatella vieraita kulkevaksi täällä suolla. Kun huomasin erehdykseni, niin sulin oven ja kätkin paperit. En muistanut, että hän ovenravosta voi nähdä, vaan kun menin ulos näyttämään hänelle tietä, niin huomasin ravon, ja heti ymmärsin, että hän on nähnyt, mitä olen tehnyt, ja että hän siis sitä tuumailee ja siitä puhuu.
TIERA. Ellös kiivastuko; eihän heitä itseänsä uros noin ylisniskoin vehkeisin, hän ensin tuumailee. Mutta seuraanpa teitä Unnon kotiin, vaikka löytyisi se toisella puolella kuolemata. Teitä seuraan, kuin vaan vakaasti astelette; juoksu ei ole Tieran työtä. Mutta ken lähestyy meitä? Jumalan rauha sinulle, joka tapsuttelet siellä! TIIMANEN. Tule luoksemme, mies!
Oliko tuo nyt niin pahaa, että enoni Mutta onhan se hänen asiansa. Menee pianon luo. En tahdo tuota vanhaa rimputusta! Jotakin uutta! Minä tahdon oppia työtä tekemään. Tuumailee. Sepä ei olisi hullumpaa. Näinhän kuinka puutarhuri menetteli. Panee sanomalehden lattialle. Kas noin! Ottaa yhden kukan ja kaataa, iloista laulua hyräellen, mullan ruukusta sanomalehdelle. Kun en vaan pilaisi.
Ei monta vuotta menisi ennen kuin nuo kykenisivät toimeen, se tuo jätkän lapsi niin pian voimistuu, herrasväen lapset pysyvät honteloina elämän ikänsä.» »Mitäs se isä siinä tuumailee?» kysyi vaimo. »Tuumailenpahan vain, että kun mekin tästä Amerikkaan olisi päästy, niin ei sitä näin tallin nurkassa nyhjötettäisi, vaan talo olisi asuttavana.» »Mistäpä ne meille sieltä talot?» »Meillekö? Mistäkö?