Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Hän oli päättänyt parantaa huonoja asioitansa uudessa maailmassa ja oli onnellisesti saapunut sinne tyttärensä Helenan ja Lovisan sekä sisarensa pojan Silman'in kanssa. Vielä oli laivalle tarpeeksi tuulta, vastustaaksensa virran voimakasta vetoa; mutta perämies, joka monta kertaa oli heittänyt laskinluodin, ja pohjaa tarkastellut, katseli turhaan rantaa, huomataksensa laivan liikuntoa.
Kolme yötä melkein läpeensä vaelsimme tavattoman jylhiä vuoria pitkin ja kuohuvien jokien alkulähteitten ohitse. Usein saimme haparoida sumussa ja melkein lakkaamatta kestää tuulta ja sadetta. Ei kertaakaan aurinko säteillään sulostuttanut kulkuamme. Päivät makailimme likomärässä kanervikossa ja yöt herkeämättä kiipeilimme huimaavan korkeilla vuorilla ja louhikkoisilla kallioilla.
Rohkaistuneena palasin toverini luo ja ryhdyin häntä auttamaan majan rakentamisessa. Kykenimme kurjista rakennusaineistamme kyhäämään ainoastaan kyynärää korkean katottoman suojuksen, johon juuri sopi kaksi miestä pitkälleen. Mutta tarjosihan se edes suojaa mereltä puhaltavaa, luihin ja ytimiin tunkevaa tuulta vastaan.
Vain joskus kylmiä valoja kuiskaa sen juurella kauniit, maalatut huulet. Sen lehviss' on tomua Pariisin kadun ja tomua vuossatain kulttuurista, on nyyhkyä, naurua toden ja sadun, jotain Ninettestä, jotain Ninonista. Huuhkaja Pikkulinnut liverrelkää siveästi, säveästi, tuulta, ilmaa ylistelkää vienosti ja viehkeästi.
Minä näin heidän säännölliset, keweät ja notkeat liikuntonsa ja jalkojensa tahdikkaat pyörimiset. Yhä enemmän eneni wauhti, yhä enemmän huimaawa notkeus mitenkä? Nythän en enää näe yhtään tahdikasta liikuntoa, waan yhtenä, tuulta synnyttäwänä, kohisewana patsaana kiitäwät he hirmuista wauhtia. Woi woi!
EEVA. Ja minä tuulta ennustaessani katselin taivaalle. Mutta toisakseen nuorempana: Hyvää huomenta, setä. JUNKKA. Hyvää huomenta, lapseni. Kuule, minne sinä eilen katosit? EEVA. Minulla oli kiire kotia, sillä aioin matkustaa maalle. Mutta muuan pojanviikari päästi kyytihevosen karkuun meidän portiltamme. Kyllä minä sen hänelle kostan. JUNKKA. Jos sattuu syyttömään?
Hän taisteli innolla Ja kaatui kunnian loistossa, Kuin aalto päivässä paisuu Ja välkkyy vaipuessaan. Ja verille tantereen Nyt astui Rurmar. Ei tappeluun Vaan lauluun tottunut on hän Ja huoliin sydämen vaan. Hänenp' oli taisteluns' Kuin soihdun vastahan tuulta yön; Hän kaatui, vaikeni laulu Nyt hänen sydämessään.
Mitä varten sinä seisot noin, perä vasten tuulta, mikset käänny myötätuuleen? Sanoitko jotakin? Pelkäätkö, että yöllä nousee myrsky ja että ajaudut merelle? Kyllä sinun köytesi kestää. Ei se solmu petä, tokihan minä sen tiedän, koska itse sen solmisin. Näithän sen itse.
Ja Elli ei tehnyt häneen sitä vaikutusta kuin hän olisi ollut morsian, hän oli kuin hänen vaimonsa, hänestä tuntui kuin he jo olisivat häänsä viettäneet ja kuin he jo nauttisivat yhdyselämänsä rauhasta. Aamukin oli tuollainen tyyni puolipilvinen kesäaamu, jolloin taivas selviää hiljalleen, varovasti ja ilman tuulta.
Jos tätä tuulta pitkittää koko päivän, olemme illalla perillä, sanoi mies. No, sepä hyvä, sanoin minä ja tulin erittäin iloiseksi, mutta mitä vasten otitte minun mukaanne, enhän ollut ensinkään pyytänyt matkustella Englantiin? Syytä sinun mukaan ottamiseen en minäkään oikein varmaan tiedä, sen tietää tuo vanha mies, joka on isäntämme ja kapteenimme.
Päivän Sana
Muut Etsivät