United States or Belize ? Vote for the TOP Country of the Week !
Helmi pyöritteli sitä käsissään ja koetti tirkistellä sen lävitse, nähdäksensä, mitä erin-omaista tuossa kapteenilla niin mieluisessa pullossa oli. Mutta kun ei hän sillä tavalla saanut mitään selvää, rupesi hän nuuskimaan avonaista pullon suuta. "Kylläpä nyt tiedän mitä täällä on", sanoi Helmi, puistaen pikku nyrkkiään kapteenille ja katsoen kallella päin häntä viehkeästi silmiin.
Sinua kun näen, niin päätäni huimaa; en hänen tähtensä huokaustakaan päästä, jos vaan sinä minulle lupauksesi annat". Gunhild katsoi häneen syrjästä ja hymyili niin viehkeästi, että Bård luuli hulluksi tulevansa; sitten hän sanoi: "En minä usko, ennenkuin näen". "Minä teen kaikki mitä ikinä vaan tahdot". "Etpäs tee!"
He ikäänkuin tyyntyivät vasta saatuaan tuon jokailtaisen rakennuksensa pystyyn; ikäänkuin sillä olisivat sovittaneet päivän toimettomuuden. Ja niin tuli sitten musiikki, tuo taivainen, joka viehkeästi, tainnuttavasti kajahteli hämärään ulkoilmaan ja suli syyskesäyön heikosti siristävään tähteen.
Mutta kasvot olivat sentään kaikkea kauniimmat. Ihon väri oli maidon valkea ja poskipäillä helotti mitä ihanin ruusunpuna. Kulmakarvat olivat hienona mustana viivana, mustat olivat myös silmäripset sekä ylä- että alaluomissa. Ja silmäin sini ui niissä niin viehkeästi, että katsoessa sydän kuoristui ja mieli juopui. Ihmeellinen oli sentään se Hinkki!
Uhkean emännän sivulla riippui kullatussa renkaassa säteilevä nippu hienoiksi kiilloitettuja avaimia. Minun ei tietenkään tarvitse vakuuttaa teille, herra tohtori, miten tervetullut olette, virkkoi hän, viehkeästi hymyillen. Syvästi kunnioittaen suuteli lääkäri pehtoorinrouvan kättä.
Tämän sanottuaan nyökkäsi hän jälleen viehkeästi, napautti ratsupiiskallaan hevosta kylkeen ja kiiti samassa pois salaman nopeudella. Nuo neljä herraa katsoivat kummastuneina hänen jälkeensä. Kuka tuo neito oli? kysyi kreivi; hän oli uhkein nainen, mitä koskaan olen nähnyt!
Vain joskus kylmiä valoja kuiskaa sen juurella kauniit, maalatut huulet. Sen lehviss' on tomua Pariisin kadun ja tomua vuossatain kulttuurista, on nyyhkyä, naurua toden ja sadun, jotain Ninettestä, jotain Ninonista. Huuhkaja Pikkulinnut liverrelkää siveästi, säveästi, tuulta, ilmaa ylistelkää vienosti ja viehkeästi.
Kuvittelen lasteni kantavan sen erityisen viehkeästi. Täytän tänään kolmekymmentäkaksi vuotta ja minusta tuntuu kuin astuisin uuteen elämän jaksoon; nuoruuteni on takanani; astun nyt keski-ikään ja tunnen sangen hyvin mitä sillä ja miehelläni on oikeus vaatia minulta. Syntyköön minussa uusi ja voimakkaampi ihminen! Jumala auttakoon minua ja osoittakoon Ernst lempeyttä horjuvalle puolisolleen!
"Vai tuliko tässä erehdys?" arveli siihen mies hölmön näköisenä, lyöttäytyi jo matkaani ja toisti: "Niin jotta ettekös te todellakin ole se vallesmanni Lassilan tyttö?" Nyt katsahdin minä häneen, pyöräyttää kiepautin sitte takapuoltani närkästyneenä, ylpeästi, mutta tietysti samalla sirosti ja viehkeästi, keikautin nenääni ynseästi ja äänsin sitä kyytiä poistuessani halveksivasti: "Fyi!"
Hänellä oli vahva, horjumaton kallioperustus jalkainsa alla ja kun hän, ollessaan ensi aamua kotoa poissa, rukoili: "ota minut suojaas ja johdata minua", kuuli hän sydämmessään uskollisen vastauksen: "minä en hyljää enkä unhota sinua!" Magna ei ollut mikään nuori ihannoitsija, mikään elävä runoelma, kuten runosepät niin viehkeästi sanovat.