Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
Herään eräänä aamuna siihen suloiseen tunteeseen, että on tekeillä jotain erikoista, mutta en heti saa selville mitä. Missä olen? En ole tavallisessa vuoteessani isän selän takana. Olen huoneessa, jossa ei ole ikkunaa. On kuin tuikkaisi tähtiä, mutta jostain hyvin läheltä. Nenääni tuoksahtaa lampaan villan haju. Nyt muistan: olen aitassa nahkasten alla.
"Mutta minä tahdon, että tiedät, lemmittyni. Laske pois Jip". Dora pani Jip'in kuonon minun nenääni vastaan ja sanoi: "puh!" haihduttaaksensa totisuuttani; mutta kun se ei onnistunut häneltä, käski hän Jip'in pagodiinsa ja istui silmäillen minua ristiin lasketuilla käsillä ja mitä kärsivällisimmällä pikku katsannolla.
Mies pötki ulos ovesta, niin pian kuin suinkin ennätti saada salvat auki, ja riensi pois yön pimeyteen. Kalinasta heräsi Joju, ja hänen vanhempansa myöskin. Mitä ihmettä sinä nyt teit, Joju? huusi Miina, jotakin sinä olet rikkonut! En minä tiedä, missä tikut ovat, äiti? Ottakaa valkeata! Lamppu oli tuossa lattialla, ja minä pelkään, että se on mennyt rikki, sillä öljyn haju tulee nenääni.
Useimmat rouvat asettuivat tietysti heti Petterin puolelle asiantuntijoina. Petteri teki selkoa kalasuvuista luonnontieteen kannalta katsoen ja kysyi minulta: "Vai mitä neiti Lassilakin ajattelee: eikö kiiski ole paras liemikala?" "On... Minä pidän hyvin paljon kiiskistä", valehtelin minä nopeasti ja ikäänkuin nostin nenääni Elliä halveksiakseni, sillä tunsin olevani samaa puolta Petterin kanssa.
Olin harmista haleta. Hän olisi vieläkin puhunut, mutta nyt minä jo ehätin halveksivasti: "Mhyh!... Semmoista vanhoillisuutta!" Taas aikoi Elli jotain sanoa, mutta ei ehtinyt saada suun vuoroa kun minä kiirehdin, ilmottaen jyrkästi, nenääni nostaen: "Idealismi on nyt jo voitettu kanta... Kaikki suuret ja modernit ihmiset ovat nyt jo realisteja!"
En minä pappilan hajua tuntenut, ennen kuin olin ehtinyt puutarhan aidan viereen. Huh, kun siitä lemusi hajua monenlaista, niin ettei ollut enään määrääkään. Minä vetelin hienoa hajua nenääni ja oikeinpa tuntui se menevän sydämen pohjaan saakka. Hyvähaju nenässäni hyppäsin pappilan portista sisälle, oikein tasakäpälässä. Mutta joko taas, pihassa lähellä porttia makasi hallava koira.
Ja minäpä en päästänyt häntä maahan, ennenkuin työ oli valmis... Oli hauska nähdä hänen siellä korokkeella sivelevän edes ja takaisin ... ja välisti hän hipaisi väriä minunkin nenääni. Sinun vaimosi koristaa kaikkialla, missä hän onkin! Kiitän nöyrimmästi!... Kas, tuollahan se koristaja tuleekin alas rappusia!... Kylläpä hänen silmänsä leviävät nähdessään sinut!... Julia, Julia kultaseni!
Selitä tarkemmin, puhu suusi puhtaaksi, sanon minä! VILHO. Suoraan sanoen, minä panin nuuskaa nenääni ja hän Voi, voi, en minä voi sitä kertoa ! BLOM. Mitä hittoa! Koska se tapahtui? VILHO. Vast'ikään. Setä unhotti tänne nuuskarasiansa, kiusaus oli niin suuri, minä en voinut sitä vastustaa, vaan pistin tuota kirottua hiukkasen nenääni. Janne samassa tuli sisään ja näki toimeni.
"Pyh!... Tulipa tuo nyt tahi ei!" keikautin minä nenääni, tekeytyen hänen silmissään ylenkatseelliseksi Ikosta kohtaan, sillä mustasukkaisuus alkoi jo minua ihan sapettaa. "On niitä nyt parempiakin nähty!" lisäsin minä vielä ynseästi, peittääkseni tunteeni. Mutta hän vain jatkoi: "Minä pidän hänestä... Hän on niin kiltti ja niin suuri idealisti ... niin suuri idealisti että sinä et, Maiju, usko!"
Ah!! No, tulkoonpa nyt joku sanomaan, ett'ei minulla ole mielen lujuutta! Mutta on se kuitenkin naurettavaa, että moista mitätöntä asiaa kuin nuuskaamista niin tärkeänä pidän oikein se tosiaankin on lapsellista. Olipa tuo nyt sitten jotakin, jos pistäisinkin joskus vähän nuuskaa nenääni! Mitä se tekisi, kun vaan olen varuillani, ettei se tavaksi tule?
Päivän Sana
Muut Etsivät