Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Ja silloin puhui savu totta. Uskaltaisinko nytkin? CALLIAS: Ilma on tyyni, taivas kirkas. Mutta alttarin savu on aina oikullinen. TIITUS: Callias, tuo siis minulle villatukko uhrioinaasta. TIITUS: Taivas on kirkas, ilma on tyyni. Mutta niinhän se oli silloinkin! Tässä, herra. Callias, mihin päin savu menee? CALLIAS: Se nousee, herra. Se nousee, se nousee! Suorana patsaana se nousee.
Miehet niittivät, naiset kulkivat jälessä kouhotellen. Niityn ranteet kasvoivat kaunista solakkaa haavikkoa, metsän laidassa oli lato, jonka kupeelle oli tehty tuli, mistä savu nousi kohtisuorana patsaana heleään, tyyneen aamuilmaan. Niityltä tuoksahti tulijaa vastaan tuores, niitetty heinä.
Mutta neljäntenä lämpisi jo uusi uuni, lämpisi sisään, lämmitti seinät, mutta savu kohosi korkeana, paksuna patsaana, ylös ilmojakin kohti. Mikä nousee sauhu tuolta salon sisästä? kysyivät taas vallat. Suomalaisen uusi tupa siellä lämpiää, vastattiin. Ottivatpa oppaan ja kävivät katsomaan. Kauas paistoi sieltä valkea rakennus kivisen kannokon keskestä.
He hymyilivät makeasti naurettavalle kertomukselleni ja sanoivat, että filosoofeilla oli tapana torilla kävellessään heittää vettänsä näitä kuvapatsaita vastaan, sekä selittivät otaksuvansa että riitapuoleni oli minun tuommoisena patsaana pitänyt.
Päivät päästään uudelleen voi hän mielenkiinnolla muistella sellaista retkeä: kun pieni paatti keinui kaukana meren selällä, jonka laskeva aurinko kultasi ja jonne kaupunkia näkyi ainoastaan kirkontorni kapeana patsaana ja meren takaa joku yksityinen saari. Jori puhui väliin vakavaa ja kaunista, väliin herttaista leikkiä tahi lauloi kauniita lauluja. He eivät kaivanneet silloin mitään...
Oikisuunnassa olisivat jo aikoja sitten olleet ja menneet niin, oikisuunnassa jo palaileisivat Oulusta. Kaunis oli nyt sää ja tyynenä lepäsi Niskaselkä. Kaukana selällä laski höyry-alus, näytti vain pieneltä mustalta pilkulta, josta korkeana patsaana kehosi savu ja kaatui ilmaan pitkäksi juovaksi.
Harmaana, raskaannäköisesti pulppuilevana patsaana nousi kesäillan tyyneen korkeuteen savu Erkkilän karjatarhaan tehdystä suitsusta. Talon lehmät siinä hyvässä sovussa kiertelivät suitsua, mutta Marian lehmää, joka oli muualta ostettu, vihasivat kaikki eikä se uskaltanut tulla lähellekään, vaan täytyi värjötellä ulompana.
"Ja näitä myötenhän ne rupattelevat toistensa kanssa!" Jäätehinen harmistui Norjaan, kääntyi ympäri ja oli muutamilla askelilla Inaarin järvellä Lapissa. Täällä kohosi muutamasta uutismökistä savu punaisena patsaana kylmään talvi-ilmaan. Mutta savulla oli suloinen haju, mikä miellytti jäätehistä. "Mitä tuo pikku väki keittelee?" kysyi hän. "Se keittää kahvia." "Kahvia?
Nyt olivat he saapuneet huipulle ja vaipuivat alas väsyneinä. Vielä muutamia kertoja leimahtelivat liekit mahdottoman suurena patsaana taivaalle; sitte heikkoni se, ja tuli, leveän virran pidättämänä, kuoli yhtä pian kuin oli syntynytkin. Pelastus. Niin pian kun Silman oli saanut uusia voimia viimeisten ankarain ponnistusten perästä, nousi hän tuumimaan, minkä suunnan heidän olisi ottaminen.
Hän rientää pakoon: pehmeä hiekka takertuu upottavana hänen askeleihinsa. Hän kaatuu, katsahtaa taakseen, näkee kaukana rovion: tuli räiskähtelee, savu kohoaa korkeana patsaana. Hän jatkaa pakoaan. Miekka vyöllä ja täyttä neliä oli Gorvenalkin karauttanut ulos kaupungista: hänet olisi kuningas hyvin voinut poltattaa hänen herransa sijasta.
Päivän Sana
Muut Etsivät