United States or Tunisia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eivätkä Tahitilaiset kaivanneet pysyväisiä asumuksiakaan. Muutamat maahan pystytetyt pylväät saivat olla majojen seininä, jotka sitten varustettiin palmupuun lehdistä tehdyllä katolla. Laattialle asetettiin heiniä ja mattoja, joilla saattoi istua päivällä ja levätä yöllä. Suurimman osan päivää viettivät Tahitilaiset ulko-ilmassa, ja oleskelivat myöskin hyvin paljon vesillä.
Kankaan kutominen ei estänyt hänen ajatuksiansa lentämästä, mihin hartahimmin pyrkivät. Hän muisti nyt varsin selvästi, mitä Manni oli hänelle puhunut, ja tahtoi niitä puheita tarkastella. Manni oli sanonut, että viimeinen joulu Eurajoen kartanossa ei enää ollut niin hupainen kuin ennen, sillä kaikki he olivat kaivanneet Maissia, »kaikki» niin hän sanoi.
Sauhut kohden taivasta Nousee ilta-uhrina, Laakson virta vilisee. Kylän lapset laulaen Rientävät luo paimenen: "Missä metsän tuomiset?" Karja ammoo, kellot soi: Päivän voiton ilta toi, Kylän lapset riemuiset. Sinne lauma kylläinen Edellä käy paimenen. Heltehestä väsyneet Siellä virvoitusta saa. Paiment' innoll' odottaa Siellä kasvot kaivanneet.
Iirin sydän sykki niin, että hän melkein sen kuuli, kun hän meni ovea avaamaan. »Hyvää päivää, Iiri!» sanoi patruuna. »Olemme sinua kaivanneet kovasti. Tuoppa nyt näytteelle tuo poika, joka uhkaa Arvolta sydämesi ryöstää!» Samassa Mauri, joka oli ollut patruunan ja patrunessan tullessa Leenan kanssa puuvajassa, tuli juosten sisälle ja huusi: »Täti! Viejaita tuli, Maui näki!»
"Semmoisia emme huoli hyvään seuraamme!" Leiville nousi hiki päähän, siinä missä hän seisoi, kylmä hiki. Häneen pisti kuin veitsellä joka kerran kuin tytöt nauroivat. Iloisia he olivat siellä, eivät he Leiv Hegglidiä kaivanneet. Poikia seisoi portaalla ja ne puhelivat naisille sisäpuolella. Heidän, miekkoisten, ei tarvinnut naisia paeta, eikä naisten heitä.
Miksi sinä lähdit sillä tavalla kotoa? Me olemme niin olleet tuskissamme ja kaivanneet sinua. ROOPE. En tullut sitä ajatelleeksi sen paremmin. Jonnekin täytyi mennä, kun en paikoillanikaan voinut olla. HILMA. Hyvä Jumala sentään, kun tällä tavalla täytyy nähdä sinua. Jahtivouti, riisukaa nuot raudat häneltä! Ettekö ymmärrä, ett'ei Roope ikinä JAHTIVOUTI. Hoh, hoh!
Kymmenen vuoden aikana oli hän kaikkialla missä hän vaan liikkui, alkaen Nehljudofista ja vanhasta poliisista aina vanginvartijoihin saakka, huomannut, että miehet tarvitsevat häntä; hän ei nähnyt eikä huomannut niitä miehiä, jotka eivät olisi häntä kaivanneet.
Mutta heille oli kai riittävä lyhempiaikainenkin yhdessäolo, he tunsivat toistensa mielipiteet, olivat selvillä yhteisestä asiastaan, eivät kaivanneet eivätkä tarvinneet muuta kuin verestää vaikutelmiaan. Ja matkalla, korpia kävellessä ja selkiä soutaessa, he tietysti vaihtavat ajatuksiaan, tekevät toisilleen selkoa tunteistaan, kertailevat Paavon puheita, muistelevat tätä suurta juhlapäivää.
Entä teillä? Vaimonne ? *Kroll*. Oi, hyvä neiti West, jättäkäämme minun asiani. Perhe-elämässä sattuu aina pieniä selkkauksia, etenkin tällaisina aikoina. Minkä tähden ette ole kertaakaan käynyt meitä tervehtimässä kesäloman aikana? *Kroll*. No, ei nyt aina pidä olla ihmisten kimpussa *Rebekka*. Tietäisitte vaan kuinka me olemme kaivanneet teitä *Kroll*. ja olenhan sitä paitsi ollut matkoilla
Soreana, loistavana meni paroni lattian poikki Hiljan luokse ja pyysi häntä kanssaan katrilliin. »Miksi näin myöhään tulitte?» hän kysyi. »Me olemme kaikin teitä kaivanneet.» »Minun entinen opettajani oli minulle hyvästi jättämässä, ja sepä minua viivytti», vastasi Hilja. »Hän lähtee ylihuomenna ulkomaille.» »Ah Paavo, tuo suomikiihkoinen ylenintoinen kirjatoukka»