Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Veti vettä kalvallansa, merta miekalla sivalsi: nousi talma taivahalle, utu ilmoille yleni, selvisi meri sumusta, meren aalto auteresta. Siitä vanha Väinämöinen laski eelle laivoansa; oli aikoa vähäinen, jo Ukko ylijumala virkki tuulet tuulemahan, säät rajut rajuamahan.
Samoin ne ankarat tuulet ja rankat sateet, jotka kaikkina vuoden aikoma pieksävät Tulimaan autioita vuoriselkiä ja yksinäisiä kallionhuippuja, suuressa määrässä estävät rikkaamman kasvullisuuden versontoa näillä köyhillä seuduilla. Argentinan eläinmaailma on jotenkin rikas eri suvuista ja lajeista, niin hyvin nelijalkaisista ja linnuista kuin kaloistakin.
Ja kun tuulet lakaisivat katuja, kuljettivat ne silloinkin mukanaan pistävää, polttavaa hiekkaa ja tukahduttavia myrkyllisiä kaasuja, niin että hengitys hetkeksi salpautui ja tajunta katosi; hetken perästä seisahtunut veri alkoi kiertää entistä kiivaammin, jotta vihdoin koko hermosto oli äärimmilleen jännittyneenä ja ruumis ankarassa kuumeessa. »Oi, Glaukus, armaani, oma rakkaani!
Jos aiomme maineemme pelastaa, ei meidän auta nyt muuta kuin kaikkien rauhoittamiseksi julaista kihlauksemme aivan ensi tilassa. Me julkaisemme sen jo tänään ulkona meren selällä tiiroille ja kalalokeille, kutsumme tuulet todistajiksi ja laineet lemmen airuiksi. Sinulla on aina ne aatteesi! Tee, niinkuin tahdot. Mutta juuri sen vuoksi minä pidän sinusta niin paljon, sinä komea poika!
Ja silloin, jaeltaissa vaivan palkinnoita, Kuin kohtuullista olikin, Sain miekin runsaan saalihin." MARTTA. Vai niin! No minne hän sen maahan peitti? MEFISTOFELES. Ken tietää, minne taivaan tuulet sen jo heitti.
Saarnana ja virsinä ovat kaikkien urheiden, ylevien ihmislasten jalot sankarityöt sekä kärsimykset. Ja temppelin urkurina ovat tuulet, valtamerien pauhina sekä kohtalon ja historian syvät, juhlalliset äänet. VIII. Ihmisen elämäntyönä täällä maailmassa on työnteko.
Kuin korkeat sen kukkulat, kuin vaarat loistoiset! Ja laaksot kuinka rauhaisat, ja lehdot kuinka vilppahat, kuin tummat siimehet! Sen salot kuin siniset on, puut kuinka tuuheat, ja kuin humina hongikon Syv' on ja jylhä, ponneton, ja tuulet lauhkeat! Ja kussa tähdet tuikkavat kovalla talvella, ja kussa Pohjan valkeat suloisemmasti suihkavat kuin Savon taivaalla?
Ja aallot ne vierii ja tuulet ne käy ja purjeissa täysissä juoksevi haaksi ei tuttuja rantoja enää näy ja peikkojen öisten maaksi on nähty jo unten ja uskon saari, ja virvojen liekiksi taivaankaari.
Mut ylle sun pannaisen pääsi pian nousevi pilvet ja tuulet, pian huutavan häpeääsi lokin, turmionlinnun, kuulet! Vieraalla maalla. Laulaa kukko vieraan maan, herään aamuun ankeaan. Puissa kevyt tuulahdus soi kuin unen aavistus maasta muistoin himmeäin, kesäöissä päilyväin. Liekö päivä tuomion ? Liekö loppu auringon ? Unten kaukomaailmat nytkö iäks sammuvat ?
Toisena päivänä näytti kevään lauhkeat tuulet lentävän laaksoa pitkin ja yhdessä elähyttävän auringon kanssa salaa koettavan herättää uupuneen kasvullisuuden eloon; toisena taas vinkui kipeä pohjatuuli järven yli ja teki kaikki vastaheränneet toiveet mitättömiksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät