United States or Belgium ? Vote for the TOP Country of the Week !
HAUSSI. Se totta on. Hän koston ansaitsee! Salmo vetää liepeensä alta miekan ja Meijerhoff samoin. Voi tuhat tulta iskeväistä salamaa! Sä harmaa hiisi, musta kyöpeli! Puhtaasen taivaan liekkihin ei saa, Sun häijy, himoliekkis leimahtaa! Kiiruhda täältä! Ylenkatseella. Ah! mun miekkani Häpeekseen katsoo tuohon tarttua. Oi, ettei ilma muutu liekiksi Tuon polttamaan! MEIJERHOFF. On soppa kypsynyt!
Lappalaisten sydämet olivat avoimet jokaiselle hengen leuhahdukselle, jok' oli tuleva ja muuttava uskon kipinän valtavaksi liekiksi.
Vaikka hän oli huolissaan, ei hän saattanut olla hämmästymättä Lygian kasvojen jaloa kauneutta orjankin puvussa. Rakkaus leimahti hänessä liekiksi, hänet valtasi ääretön, outo kaipaus, onnen, kunnioituksen ja intohimon sekainen tunne. Lygian pelkkä näkeminen tuotti huumaavaa autuutta, ja Vinitius nieli häntä silmillään niinkuin janoinen juo raikasta vettä.
Sana "herättää" merkitsee alkukielen mukaan: "Anna sen leimahtaa", tahi "saata se leimahtamaan!" Kunnon kuvaus! Kuinka sitten pitää tehdä saadaksensa kytevän tulen leimuavaksi liekiksi? Eiköpähän ensin pidä toimittaa raitista ilman vetoa ja sitten hankkia leimuavaan tuleen tarvittavaa sytykettä. Kumpikin näistä esitetään seuraavassa perusteellisemmin.
RACHEL. Onnettoman työn, joka toi pimeyden sieluillemme. Ah! mihen käymme nyt harhailemaan, Mariamne? Mihen lähtisimme käsi kädessä vaeltamaan ikävässä hämärässä tämän riutuvan päivän? Mitä aattelet, Mariamne? MARIAMNE. En rukoilla häntä. RACHEL. Sano hänelle vielä yksi sana, viskase hänen rintaansa kipenä, joka ehkä taitaisi syttyä liekiksi ja lämmittää hänen kylmää sydäntänsä.
Niinpä, kentiesi, kaikki käynyt olisi, jos vihan sytytetyn kipenän sinä povessani sammumaan laskenut olisit; mutta katsos, päinvastoin sä puhalsit sen liekiksi, joka riehuu vielä. KIMMO. Kostoon sinua en yllyttänyt, vaan varoitinpa sua siitä. KULLERVO. Asioja toki kertoilit, jotka väkisin synnyttävät koston himon.
Mutta jos sattuu, että joku tulee lukeneeksi parikymmentä sivua siitä ja tarkanneeksi sitä tai sitä nimeä sekä tapaa ne eri oloissa aina sitä myöten kuin vuosiluvut kirjan lehdillä kasvavat, huomaa hän ihmeekseen, miten elämä pienessä menneisyyden piirissä rupee virkoamaan, heikko elämänkipinä, joka on jälellä menneestä ajasta, syttyy vähitellen laimeaksi liekiksi, jonka valossa näkee pienois-laitapiirroksia historian lehdillä.
Ja aallot ne vierii ja tuulet ne käy ja purjeissa täysissä juoksevi haaksi ei tuttuja rantoja enää näy ja peikkojen öisten maaksi on nähty jo unten ja uskon saari, ja virvojen liekiksi taivaankaari.
Se kulti ainaisena sammumatonna hiilloksena silmänpohjassa ja lehahti helposti liekiksi ryppyisimmillekin poskille. Minä tahtoisin lehmän, joka antaisi kymmenen litraa päivässä ja jolle ei tarvitsisi koskaan heiniä ostaa! Joka eläisi syömättä ja lypsäisi läpi vuoden poikimatta. Ottaisit kaksi yksin tein, kun kerran saat. Entä te?