Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
"Niinhän se taisi olla ... vaan tottahan tupakin saanee panna ... eikai sillä niin kiirettä ole", sanoi Tuomas ja rupesi laahaamaan tupakkia piippuunsa. "Kyllähän minulla olisi vähän kiireenlainen." "Jottako niin kiire, ettei tupakkia jouda panemaan?" "No eihän tuota niin ... joutaneenhan tuota nyt sen verran ... kunhan sitten heti ... minun pitäisi vielä tänä päivänä käydä tuollakin Rimalassa?"
Hän oli sukkelin, hän oli viekkain, taitavin tappelussa, nerokkain suunnitteluissa, hän petti opettajat paraiten, hän poltteli tupakkia melkein heidän nenänsä alla, meni kuiskauksien avulla läpitse vaikkei lukenut mitään ja sai toimeen lupapäiviä melkein milloin vaan hänelle paraiten soveltui, sillä kun hän käski, ulisi koko koulu, kunnes rehtorin täytyi suostua. Mutta voimakkain hän ei ollut.
Kun nuori Lents ja minä pääsimme kisälliksi, me rupesimme tupakkia polttamaan. Silloin vanhus sanoi: "Hyvä; jos mielenne tekee polttaa, minä en taida sitä kieltää, enkä soisi teidän sitä tekevän salaa; minulla on valitettavasti itsellänikin se paha tapa, että minun täytyy polttaa; mutta sen minä teille sanon, jos te poltatte, minä lakkaan, vaikka se minusta on vaikeata.
Topiaalle kertoi sihteeri: "Komisariusvainaja ei suvainnut tupakkia poltettavan konttoorissa. Ymmärrätte sanomattakin että ukon kieltoja oli tarkoin toteltava. En minäkään, vaikka olin palvellut häntä kymmenen täyttä vuotta, uskaltanut edes iltasilla työstä lähtiessäni sytyttää savua suuhuni ennenkuin ovi oli selkäni takaalla.
Häntä näytti hyvin hämmästyttävän tuloni ja hän luuli varmaankin, että joku onnettomuus oli tapahtunut. Pyysin saadakseni polttaa piipullisen tupakkaa hänen luonaan. Tuo ystävämielinen etsiskeli hätäsesti kokoon muutamain jo hylättyjen piippujen jäännökset ja pani kourallisen tupakkia pöydälle. "Kas sepä oli ystävän tekoa, kun tulitte katsomaan tänne", hän sanoi.
Sitten pani taas vereksiä tupakkia piippuunsa, johon Tapani antoi tulen. Vedeltyään muutamia henkisavuja Dampbell alkoi: "Kyllähän minä sen sanon, että jos varsinkin olisitte naimaton, niin kyllähän minä teistä miehen tekisin... No, se on tehty mikä on tehty. Jälelle mennyttä kiveä ei saa ruveta katsomaan. Kyllähän niitä vielä keinoja löytyy teidänkin suhteenne, kunhan tässä koteudutaan.
"Täällä ollaan todella kuin Noakin arkissa", sanoi Petrovitsch, ja siihen Lents sanoi: "Jos meidän on mennä kuolemaan taikka elämään, olemme kuitenkin pelastuneet synnin tulvasta". Anni kätki kasvonsa hänen käteensä. "Jos minulla olisi edes piippu tupakkia", napisi Petrovitsch. "Vahinko se, ettet polta, Lents!"
"Pidä silmäsi auki", varoitti hän, kopistaen piippunsa pesää peukalon kynteen, "yöllä ja päivällä, istuessasi ja käydessäsi." "Ole tarkka viiden pennin perään", jatkoi hän neuvojaan, pannen samalla uutta tupakkia palamaan; "sillä penni on pennin veli. Mutta älä ime kynsiäsi, kuin on kysymyksessä viisi markkaa tai viisikymmentä markkaa.
Yhtäkkiä kuulen Rosofskijn äänen huutavan omasta kopistaan käytävän yli minulle: »Mikä nyt? miksi kutsutte häntä?» Minä höpersin jotain että hän oli tuonut minulle tupakkia, mutta hän rupesi aavistamaan ja kysyi minulta: miksi emme olleet laulaneet? miksi ei koputeltu? En muista mitä minä hänelle vastasin, ja menin vaan pois, etten tarvitsisi puhua hänen kanssaan. Juu-juu. Se yö oli hirveä.
Topias seurasi Johannan neuvoa eikä ollut tietävinäänkään asiasta, antoi vaan huomionsa vanhettua, mutta ei unhottua. "Poltatko sinä tupakkia?" kysyi hän sitte erään kerran päivällistä syödessään mutta niinkuin sivumennen ja niinkuin ei poika olisi ollut niitä miehiäkään. "Poltan." Josu katsoi rohkeasti Topiasta silmiin. "Minä ostin sinulle säästölaatikon ja panin sen pöydällesi.
Päivän Sana
Muut Etsivät