Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
Mutta Matti oli mielestään hakannut tarpeeksi tupakkia ja lähti taas ulos havutukilleen. Kassarata havutukista irti kiskaistessaan hymähti hän vähän itsekseen... »Uskoipahan ... ja mikäs siinä oikeassa opissa, uskoahan sitä pitää vaikka keisarin...» Liisa jäi yksin pirttiin.
Minä kiipesin lähimmäiselle kalliolle ja huomasin sieltä kuinka kaksi eilen tapaamaani Indiania ajoi lantakuormiaan lähimmäiseen vuorilaitokseen. Minä kiiruhdin joutuin alas ja sain heidät vähän tupakkia annettuani antamaan minulle yhden lamoistaan. He tulivat mielellään kanssani luolalle. Minun tavarani pantiin laman selkään.
Marusja, heitäppäs nyt vaikka hetkiseksi, sanoi hän äänellä, josta saattoi päättää että tämä soitto oli hänen elämänsä risti: on mahdoton mitään kuulla. Piano vaikeni, kuului tyytymättömiä askelia, ja joku katsahti ovesta. Tirehtööri, aivan kuin tuntien kevennystä tästä soiton seisahduksesta, sytytti paksun paperossin heikkoa tupakkia ja tarjosi Nehljudofille. Nehljudof kieltäytyi.
Eräänä päivänä hän aivankuin satunnaisena mieleenjuolahduksena esitti, että Kustaava rupeisi myymään eräänlaista tupakkia, jonka valmistelun ja muun käsittelyn hän kyllä lupasi opettaa, samoin kuin myös hankkia polisin varalta valmistukseen ja myyntiin tarpeelliset oikeudet.
Kyntöpoika hän silloin vielä oli, ei ryypännyt viinaa eikä pitänyt suussansa tupakkia, mutta sen hän huomasi, että paremmat olivat ajat silloin.
Ja velalliset panivat piippuun, naurahtelivat herttaisesti Mikon sukkeluuksille ja ajattelivat: ehkäpä sitä sentään hyvä Jumala suo, että ihminen pääsee tässä vielä kulkemaan... Ne ihmiset kanssa taitavat niin paljon valehdella tuosta kestikievarista... »Nämä ovatkin oikein hyvin prässätyitä tupakkia, eikö ole sitte?» »Oon, oikein makoisia.»
LIND. No, niin vaihdamme, minä otan teiltä tupakkia, ja te otatte ruokani. No, tehdään niin. Sillä miesparalla näkyy olevan aika nälkä. Jos sen ennen olisin tietänyt, ruoka on nyt jo kaikki jäähtynyt! Senpä tähden se olikin niin suulas ja ruokotoin! Kuin ihmisellä ei ole mitään vatsassa, niin ei hän tiedä, mitä tekee. Antakaa anteeksi, naapuri! Sytyttäkää vaan!
Joko se nyt on kaikki polttanut, jotka toissa päivänä hakkasi? kysyi Liisa. Eihän toki ollut kaikkia polttanut ... muutenhan tässä vain lämmitellessään hakkaili... Ja Matti hakkasi tupakkia ja veti vetämistään savuja piipustaan ... yhtä kiivaammin. Kovin tavattomasti se nyt vetikin, veti niin, että yhtenä rätinänä kävi kopan sisus...
"Ja me teemme vaikka mitä, syömme vaikka naulan rohtimia." "Minä osaan polttaa tupakkia, niin että savu käy korvistani." "Ja minä saan savun tulemaan kynsieni alta." "Minä osaan itkeä ja nauraa yht'aikaa." "Ja minä osaan näytellä humalaista." "Pahanpohtimet! Sanokaa jo mitä tahdotte." "Sanokaa niin mitä tahdotte. Pahanpohtimet." Pojat haltioissaan ja uteliaina odottivat mitä heidän piti tekemän.
Niin poltti poloinen aika Tupakkia tuskissansa; Neuvoi aina nuorempia, Ett'ei pahasti pitäisi Piippuväelle puhua, Lapset vahvasti varoitti, Ett'ei taimet tallattaisi. Veipä vettäkin välistä, Kantoi taimen kasteluksi, Varoittipa varpusetkin, Taimitarhasta ajeli.
Päivän Sana
Muut Etsivät