United States or Vanuatu ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sampo konttasi kodasta ulos ja katsoa kollotteli etelään päin, jonne isä viittasi. Silloin näki hän pienen punertavan valon siinteen taivaan rannassa. "Tiedätkös, mitä tuo on?" kysyi ukko. "Tuoko etelässä?" kysyi poika. Hän kyllä tunsi ilmansuunnat ja tiesi, ett'eivät revontulet loista etelässä. "Se juuri", sanoi äijä. "Se on auringon ilmoittaja.
Hän ei tulekaan puutarhan kautta. Yhden tekevä? Kahdestoista kohtaus. Tuoko olisi minun armas Anttini? VAINIKKA. Onko herra itse kotona, jos, niin sanoakseni, saan luvan kysyä? VAINIKKA. Kutsumuksen mukaan tulin juuri kello viiden aikaan. Suokaa anteeksi, jos niin sanoakseni. IMPI. Mitä vielä! Kyllähän te aivan oikein teitte. Käykää istumaan, olkaa niin hyvä!
«Tuoko tetä makeitia pikku Takulle?« kysyi poika. «Tuon, ja vielä päälliseksi aika suuren rinkelin«, vastasi Sakari setä. He lähtivät. Metsämaan Jaakon toinen poika, Sakari, lähti merimatkalle, Aappo, hänen lankonsa, häntä saattamaan Turkuun. «Jumala suokoon Sakarille onnea! Hän on paras veljistäni«, jupisi Liisa.
Bassianus hänen pojiltaan sai surman, He siskos raiskasivat, kädet hältä Ja kielen leikkasivat pois ja hänet Niin sievistivät kuin sa itse näit. LUCIUS. Hyi, konna! Tuoko sievistämist' on? AARON. Kerivät, huuhtoivat ja sievistivät; Niin, sievän kepposen ne herrat teki. LUCIUS. Oo, konnat, petomaiset niinkuin sinä! AARON. Niin oikein, minult' oppivat he taidon.
Sehän on kuin variksenpelätti. Kuka sen on ommellut? Vieläkö sinä käytät noita kenkirajoja? Kas vain, Liisa, tuoko se nyt on sinun kyläpukusi? Minä luulin sinun aikovan kulkea jonkun kukkaskaupan kilpenä.
Sitten kohotti hän levollisesti vasemmalla kädellään paidan paljaiden rintojensa peitoksi. »Mitä tahdotte täältä?» toisti hän. Boleslav oli vaiti. »Tuoko se siis pani petoksen toimeen? Jalkavaimo » Mitähän, jos hän vastauksen sijaan ojennettu pistooli kädessään ajaisi koko naikkosen saarelta pois, siten puhdistaen maan, jolla seisoi?
Tuoko se sitten on Ateeneumi, todellako? Miten suurenmoista! Mikä on tuon kadun nimi, jolle nyt juuri käännymme? Kysymys seurasi kysymystä ja professori vastasi kaikkiin mitä sävyisimmin, hymyillen koko ajan.
Jos hän ei milloinkaan ennen ole ollut vilkasaatteinen, niin kyllä hän nyt sitä on; aivuissa risteilee tuhat ehdotusta, joista kaikista vaan yksi ainoa saattaa olla mahdollinen. Ja aina valitsee hän sen joka on lähinnä, tietämättä tuoko se mukanaan pelastuksen taikka kuoleman. Useimmiten ei ole aikaakaan punnita mitä on tehtävä taikka ei.
Tuoko se nyt on se masiina?» virkkoi Katri ja lähestyi varovasti Reetan ompelukonetta. »Tämähän se on», vastasi Reeta ja rupesi ompelemaan. »On aika rallatuskoje», arveli Katri. »Niin pistää kiperään, ettei silmä erota. Ei mahtane tulla hyvää jälkeä.» Reeta näytti ompelusta ja näytteli sitten tarkemmin konettaankin ja selitti. Katri ihmetteli lakkaamatta.
Pappi huusi saarnassaan: "Kun te tuutte maksamaan Juurikkaani, älkää noita Tuoko napasipukoita, Lahoi, madon syömiä, Niist'ei ruo'aks' ensinkään!" Seiloo istui laudassaan, Kalipäänsä kallellaan Pappi jatkoi saarnoaan: "Ystäväni, kuulkaa näitä: Juurikkaat kuin Seiloon päitä! Niin, mä lausuin Seiloon päitä. Eikä taasen mitään muuta, Armoa vaan ja voimakkuutta!" j. n. e. Vahingoita.