United States or Singapore ? Vote for the TOP Country of the Week !
Joutui synkkä syksy, sade-ilmat, kuihtui kukat, siirtyi laululinnut, kuulunut ei enää metsämiestä, kaikunut ei laulu kalliolta. Paatta vasten paimentyttö itki: nyt hän tiesi kyllä, miksi itki. Käy pois, oi sisko, sen koivun alta, se koivu on turmion, tuskan puu! On huolten aaltoja lahden aallot ja kaihon tuoja on illan kuu.
Ei uuvu, ei vaivu, Ei tieltä ne taivu, Ja valkeuttaan Ne luo yli maan. Vuos'tuhannet siellä Ne loistoa loi, Vuos'tuhannet vielä Ne välkkyä voi. Oi, Luoja, kuin voinen Ma, maan tomu moinen, Sun tekosi nää Ja työs käsittää? Tok' ilmasi laajat Ja ihmehes nuot Ja tähtesi taajat Mun tutkia suot. Maailmojen luoja, Sa ihmetten tuoja, Kuin sanomaton Sun voimasi on!
Jo ennen emo Manalla Pojan tuoja Tuonelassa; Jää poika emottomaksi, Lapsi orvoksi osasi. Elköhön emoton poika, Elköhön sinä ikänä, Pyhänä kosihin menkö, Alla juhlan juoksennelko; Pyhänä pahatki piiat Palttinaisihin panevat, Tinavöihin vyöttelevät, Kautokenkihin kapivat. Katsokoon kas'elta neittä, Nokitieltä noutakohon, Neittä kaskikantoloista, Riihivartasta tytärtä!
Seuraavana aamuna ei sotapäällikkö vielä ollut noussut vuoteeltaan, hänen oikeusneuvoksensa Prokopius seisoi hänen edessään ja luki Justinianukselle lähetettävän kertomuksen suunnitelmaa kun henkivartioston päällikkö, persialainen Chanaranges syöksyi telttaan ja huusi: "Laivat, päällikkö, laivat on vallattu." Raivoissaan Belisarius hypähti vuoteeltaan ja huusi: "Sen sanoman tuoja kuolkoon!"
Heillä oli aikomus ollut äidin kanssa mennä kirkkoon tänään, vaan kaikki meni niin myöhäiseen, etteivät he ehtineet puolipäivän jumalanpalvelukseen, jonne yhdeksältä mentiin. Kun Elsa hommautui äidin pyynnöstä lukemaan päivän evankeliumia, tuotiin kirje. Siitä selitti tuoja, että se on kauan ollut jo postikonttorissa, vaan ei ole osattu tuoda, kun ei ole tietty asuntoa.
Kun valon tuoja on mailleen mennyt, ojentaa alpin huippu vielä kerran kaulaansa katsoakseen sen jälkeen, sen muistoa säilyttääkseen ja antaakseen siitä osan meille, jotka täällä alhaalla pimeässä istumme. Istun kauan, monet tunnit, lämpimässä yössä vielä sittenkin, kun tuli alppien huipuilla jo on kokonaan sammunut ja yö kattaa kaiken maan.
Niin tulisi onnen aika Näille pohjolan perille, Rajoille suloinen rauha; Kilvan kukkisi ketomme, Kilvan kansa kaunistuisi Sin' olisit onnen tuoja! AINO. Onnetonko muille onnen? Heitä hurjan myrskyn suuhun Tyttösi revitty rinta! Lopun teen lorusta tästä! Pane päällesi, kakara! Säikähtäen tarttuu Aino Tainaan. TAINA. Tuolla kasvinkumppalisi!