Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Kun omat täydet joululahjakorit kannettiin sisälle, niin minä itsekkäisyydessäni ja tietämättömässä farisealaisuudessani kyyneleet silmissä ajattelin, kuinka suloista oli viettää joulua, kuu tiesi auttaneensa muita saattamaan kotejaan iloisiksi ja valoisiksi. Kuitenkin täytyy minun tunnustaa, että aikaa myöten silloin tällöin joku häiritsevä ajatus nousi mieleeni.
Silloinpa Sandels kumartui ja katsoi makaavaa, Ei tuntematon ollut se, se mies olj tuttava; Ja hänen sydämensä all' olj ruoho punanen, Olj rintaan luoti sattunut, hän kuollut verehen. "Se luoti, täytyy tunnustaa, ties kuinka kohtasi, Enempi meitä tiesi se," niin lausui kenraali, "Se hänen kaidan otsansa soi olla rauhassaan, Käi, mit' olj hällä parempaa, jalohon rintahan."
Niin, minä vain luulen, että olette väärässä sekä itsenne suhteen että muiden ... ja tuomitsette itseänne liiaksi. Olisihan lohdutus, jos niin olisi ja jos muut olisivat parempia kuin minä. Kuinka avonainen hän on, kuinka suoraan hän tunnustaa vikansa! Olisiko sitä kukaan muu tehnyt? Kaikkihan ne, hän, Ellikin, koettavat peittää ja salata omia vikojaan, esiintyä aina paremmassa valossa.
Toiset päinvastoin väittävät, että tekiä on pelkuri, joka ei tohdi tunnustaa totuutta, vaikka hän tietää sen. Ja toiset taas moittivat kirjaa pahemmaksi, kuin mitään Lutherin, ja Erasmusta kaiken pahuuden aluksi sen vuoksi, että, jollei hän olisi särkenyt lukkoa, Luther ei koskaan olisi astunut ovesta sisään." "Entä mitä te ajattelette?" hän kysyi.
»Pyydän anteeksi», vastasi tohtori Leete hymyillen puoleksi leikillisesti puoleksi hyvittelevästi, »mutta kun kysytte noin suoraan, täytyy minun tunnustaa, että niin teemme». Olin kuullut jo niin paljon seikkoja, jotka osottivat jyrkkää eroa yhdeksännentoista- ja kahdennenkymmenennen vuosisadan siveyskäsitteiden välillä, että olisi ollut mieletöntä loukkautua tohtori Leeten sanoista.
Ei kukaan tiedä, missä hän on; ainakaan ei minulla ole siitä mitään aavistusta. Tahdon tunnustaa teille, muori, että oli hetkiä, jolloin luulin teitä äitipuolekseni. On jotakin teidän äänessänne ja olennossanne, joka muistuttaa häntä. Mutta samassa nauroin hullunkuriselle luulolleni. Ei, muuta en voi vaatia emintimältä kuin ettei hän minua kiroa.
"Niin, niin, minä tahdon, minä tahdon!" "Nöyrtyä Jumalan edessä ja tunnustaa, että mitä ikinä hän tehdä tahtoo, on hän vanhurskas ja pyhä, mutta sinä olet syntinen, joka et muuta ansaitse kuin helvetin..." "Niin, niin!"
Sitten me muutamia kymmeniä askelia otettuamme seisoimme rajalla. Täytyy tunnustaa, että se hetki tuntui hiukan juhlalliselta. Joskus ennen olin kuullut kerrottavan, että Suomen ja Venäjän raja on umpeen kasvamaisillaan. Miten lie ennen ollut, nyt se ainakin oli avattu ja puhdas puista kuin pellon sarka. Se kulki leveänä juovana niin pitkälle kuin silmä kantoi halki äänettömän korven.
Hyvä Jumala sentään sitäkin hetkeä, jolloin minun piti Roopelle tunnustaa suhteeni. Se oli kaikista kauhein, se. KAISA. Sen kyllä käsitän. Mutta turvaannu sinä minuun. Kahden kantamana taakka kevenee. Minä kannan mielelläni sinun edestäsi toisen puolen. Ja tarvitsethan sinä, lapsiparka, ystäviäkin tässä sekasorrossa. Hoh, hoh! Purimossa taitaa olla asiat vähän mullin mallin?
Kaksi kertaa palautettiin ratsastajat lähtöpaikkaan ennen kuin heidän voitiin tunnustaa seisoneen yhdessä rivissä. Mutta sitte lähdettiin tuulen vauhdilla. Kaikki kiikarit kääntyivät nyt yksinomaan sitä paikkaa kohti, jossa esteratsastus oli tapahtuva. Yksin neiti Hornkin unhotti ajatuksensa, ja epäilyksensä, voisiko hän mennä päivällisille vai eikö.
Päivän Sana
Muut Etsivät