United States or Curaçao ? Vote for the TOP Country of the Week !


Talvi kului kuin sairaudessa, itsetiedottomassa horrostilassa niinkuin karhulla, eikä siitä näyttänyt alkavan loppua tullakaan. Kun hän heräsi asemaansa ymmärtämään ja näki yhä vaan lunta satavan, pui hän nyrkkiä taivaalle ja kiroili kinoksia Helsingin kaduilla, jotka eivät muuta kuin kohosivat.

Meidän pitäisi jo mennä teaatteriin. JUSSI. Kuulehan, kun Maiju ei anna meidän tullakaan. Mokoma visapää. TEUVO. Eikö anna teidän tulla? JUSSI. No ei. Hän muka ei osaa näytellä, jos tietää meidän olevan katsomassa. TEUVO. Entäs sitten? JUSSI. Täytyy kait totella. TEUVO. Nyt ne siellä tulevat, että ovet jyskävät. Minä lähden ajoissa tieheni. JUSSI. Maltapas, kun sanon.

"Hyvästi", sanoi Jeriko ja meni. "Noo!" sanoi Loviisa ihmeissään, kun näki Jerikon ovesta pujahtavan ulos, "kerran vuoteen häntä nyt enää saa nähdäkään ja sittenkin on hän jo tiessään, ennenkuin on ennättänyt sanaakaan vaihtaa! Hyvästi! Eikö hän siis enää ai'o takaisin tullakaan? Mikä hänelle niin äkkiä tuli? Loukkasinkohan minä häntä jotenkin?

"Hm", mietti Ojamylläri, "tuon päälle en suinkaan tahtoisi vannoa", mutta Kirja-Tiitsu lisäsi: "Ja mitä vielä tahdoin sanoa vanhan Sutlepan Rietun täytyy auttaa minua; sillä Anna taikka rahaa! ymmärrättekö? Ja muutenkin, sen verran kuin Annaa tunnen, hän on hyväsydäminen lapsi eikä anna asian tullakaan sille kannalle.

Minkäs taitaisi, jos pantaisiin? Ei taitaisi olla sidettä, joka sen kalvosissa kestäisi. Mutta lipettiinhän lähti, kun kuuli papin tulevan. Ja kirkkoon ei uskalla tulla. Ei ole vielä aika tullakaan. Jos tahtoisi, ei tarvitsisi se mies avaimia odottaa. Ettäkö ilman aukaisisi? Saattaisi se senkin tehdä, jos tahtoisi, ja on saattanut tehdäkin. Ettäkö korpin valkoisen höyhenen lukkoon pistäisi...

(Varmasti, leveästi.) No senpä tietää! (Kehaisten.) En minä vielä mikään ikäloppu ole, enkä aio siksi tullakaan. (Touhuaa.) Kun Luoja on meidät, vaimonkin, kerta maailmaan luonut, niin sitä pitääkin silloin vaimonkin ymmärtää Herraa kiittääkseen muistaa molemmat asiat: veisata virttä Luojalle ja lipata silmää sormuksen tuojalle. (

Aina miestä myöten, sanoi Kinturi, jonka ei olisi enää tarvinnut työhön tullakaan sillä hän oli jo aikoja sitten sanottu irti torpasta ja olisi jo keväällä pitänyt muuttaakin.

Enkä luule hänen kesken tohtivan tänne tullakaan sen jälkeen, mitä tapahtunut on. ROINILA. Mitä nyt on sitten tapahtunut? Ja Eero, missä oleskelee hän? ELLI. Niin, mitä tiedätte Eerosta? ROINILA. Kyllä sen pojan korvat kuumennan, jahka hänet vaan käsiini saan. OLLI. Tuskin sitä teette sentään. Teillä ei tunnu olevan vähääkään aavistusta hänen kohtalostaan, näemmä.

Luo rikkaan aatel' rouvan Tul' pieni tyttönen. Hän oven luona kauvan Seisovi vuotellen. Kun rouva hänet vihdoin, ylhäinen, havaitsee, Näin lausuin tyttöselle hän heti tiuskaisee: "Kuin, ryökäle, tänne, Kuin tohdit tullakaan? Het' ulos saat sa mennä,

Matkalaukkumme uiskentelivat jonkun aikaa vedessä, mutta onneksi ei sentään tullut suuria vahinkoja. Tästä vastuksesta suoriuduttuamme, joka teki dragomaanin ja mukarin välin entistä kireämmäksi, jatkoimme matkaa, vaikka olikin kauhean kuuma kulkea. Saavuimme laajalle hieta-aavikolle, josta ei tahtonut, loppua tullakaan.