Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Oli, kuka oli, mutta tuho on tullut, mihinkäs nyt mennään! Sydänmaan korpiin ja erämaihin kai täytyy lähteä, jääköön maat, metsät ja manteret, jääköön pellot ja niityt. Poimikoot köyhät viljan pelloilta, tehkööt heinää köyhät tulevain aikain varaksi, me mennään, vaikka kohta matkan päämäärä olis Tuonela näin sanoivat pelkurit, ja ne, joilla oli paljon tavaraa.
Kylmä tuuli vinhasti vinkui, lehdet kellasti syys ja nurmen ruohostossa elon mehu jähmettyi. Huoneessa tuuti lasta sureva Reetta; sitä tuuti ja heijaili hän, laulaen "tupakkarullaa". Vaan pian hämärti hänen elämänsä päivä ja pian miestänsä seurasi kaipaileva vaimo. Nuorten haltuhun jäi tulevain päivien toivo. KUINKA SYYS MUUTTUI KEV
Mutta yöstä ja pimeydestä ja hiljaisuudesta kuuli hän tuhansien äänten huutavan hänelle: "Mitäs olet sinä tehnyt?" ja milt'ei tunnotonna tupertui hän vankkuria vastaan. Miemoksistaan ailahti hän, kun kuuli, kuinka hevonen päristäen haisteli emännän lämmintä verta. Lauri nousi varovasti, kuunteli taas, sillä nyt oli hänestä joka hetki kuin korpi olisi kaikunut ääniä ja tulevain askeleita.
SANNA. Iloist' on kuulla, nähdä ihanaa Taas ystävämme seurass' ystäväinsä. MEIJERHOFF. Nimensä oman unhottaa se sais, Näin arvoisan ken perheen unhottais. SANNA. Niin riemullist' en tiedä kuvaajata Tulevain aikain ihanuudesta, Kuin te, majori; harvoin huuliltanne Kajahtaa ajat selän-takaiset. Te nuorukaisen toivoll' uhkealla Eteenpäin riennätte. MEIJERHOFF. Se luonnollista.
Huolen, toivon, ilon kyyneleitä Vaikuttavi jättö vanhempain: Lemmen laiho taikka tuskan tähkä Tiedossa on päiväin tulevain. Lähtö, lähtö onpi ihmisriento, Vanhuuteen kun vaipuu voimansa; Haudassa on vanhan harmaahapsen Lähdön loppu, uusi maailma. Oi sä kallis juhla Juhannuksen!
Isä Gerasim, kalpeana ja vavisten, seisoi kuistin vieressä, pitäen kädessään ristiä ja ikäänkuin ääneti rukoillen häntä tulevain uhrien puolesta. Torille asetettiin hätä-pikaa hirsipuuta. Meidän lähestyessämme, ajoivat Bashkirit väkijoukon hajalleen, ja meidät tuotiin Pugatshevin eteen. Kirkonkellojen ääni vaikeni; syvä hiljaisuus vallitsi ympärillä.
Jos muut mahtavammat ovat yhtä kernaat, niin tiedän varmaan heidän saavan kuninkaansa kiitokset ja tulevain polvikuntain ylistykset siitä palkinnoksi.» Kovilla hurraa-huudoilla otettiin tämä kreivi Menteithin puhe vastaan; ne ilmaisivat, että kaikki läsnäolevat yhtyivät hänen esiintuomiinsa mielipiteisiin.
Ainoastaan paperin, jossa taaskin oli huokaus: armas Marietta, pisti hän kiiruusti poveensa. Hän tahtoi säilyttää tämän näytteen hänen käsialastansa tulevain tapausten varalta. Nyt yritti hän lähtemään pois. Mutta kosto oli hänen mielestänsä vielä vaillinainen. Hän ei voinut lähteä pois, ennenkuin saisi tehdä kinan kinasta, rangaista Colinia ilkeydestä ilkeydellä.
Tässä jättivät toisensa hyvästi, sitä ennen kuitenkin päätettyänsä jättää elämänsä kohdan tulevain aikain ratkaistavaksi. Kaikeksi onneksi ei ollut lautamies vielä, Annan kotio tullessa, hereillänsä, eikä kukaan muu paitsi äiti saanut tietää että hän oli pois ollutkaan. Syksy oli tullut. Pimeä ja kolkko oli Lokakuun yö.
Siinä oli tulevain vuosien työt, koko maatilan läpitse täytyi elämän vähitellen tunkeutua. Mutta ensi aluksi oli vaan herätettävä henkiin muutamia hehtaaria, jotta voitaisiin maksaa ensimäiset kustannukset ja elää odotuksen aikana. "Pian on ilta", sanoi Mathieu, "meidän täytyy kiirehtiä." Mathieu jatkoi matkaansa, kylvi viljan siemeniä suurilla, tasaisilla kädenliikkeillä.
Päivän Sana
Muut Etsivät