Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. huhtikuuta 2025
Siellä sai Jussi tuomionsa, vesikoppia, vankeutta; semmoisethan varkaalle kuuluvat, vaan Jussi virkkoi, naurahtain kylmästi: "Tuleekohan tuosta päivät paljoa huonommaksi, kuin ovat olleet tähän asti?"
Tuleekohan sinulta lähdetyksi muihin seutuihin kesäksi? kysyi Matti. Mitenkähän käynee, kun olisi toveria? Ole lähtemättä, oleksitaan täällä. Mitenhän tässä mietin, sanoi Pekka ja alkoi astua. Lyö vain kovasti, virkkoi hän mennessään, vaan elä niin ajatuksissasi, että liiaksi losauttelet. Kuule! minne sinä menet? huusi Matti jälkeen. Täällä käyn suutarin mökillä. Miksikä kysyit?
Kuunteli hetkisen henkeään vetämättä, mutta ei kuullut muuta kuin oman sydämensä kiivaan tykinnän. Nuorukainen astui pari nopeata askelta eteenpäin: »Tuleekohan se tänne, vai ?» »Tprui Tähdikki, tprui Tiistikki, tprui tyttöin, tulkaa jo pois!» Se helähti aivan läheltä, kukkulan toiselta puolelta. »Hän tulee! Hän tulee tänne!»
Sitte menin kirjoituspöytäni luo ja kirjoitin punaisiin vihkoihini seuraavaa: »Kuolemantuomio on julistettu, nyt jälleen otetaan satatuhatta ihmistä hengiltä. Tuleekohan Fredrik olemaan niiden joukossa? Siinä tapauksessa minäkin! Miksi en minäkin saisi samaa kohtaloa, kuin nuo satatuhatta? Oi, toivoisin jo olevani kuollut.»
"Niin, kun se yökaudet kuhertelee kultasensa kanssa, niin tottahan sen täytyy toisinaan maatakin", sanoi vanhus. "Onkos sillä leipäsusi näillä seuduin?" kysäsi perämies. "Ei, vaan oikea morsianhan se taitaa olla." "Ai niin, Haukiniemen Riikka. Tuleekohan tuosta talkkunasta puuroa?" "Miks'ei siitä tulisi?" tutkasi vanhus.
Hän katsoa töllötti tytön jälkeen niin kauvan kuin vaan näki, mutta hän ei itkenyt enää. Surut olivat haihtuneet nyt sorretun ja ylenkatsotun pojan sydämestä ja siellä soi nyt vaan kaksi lausetta: "älä huoli itkeä, Jaakko, kyllä sinusta vielä mies tulee" ja "tuleekohan minustakin mies vielä kerran?" Siitä lähti Jaakko viheliäiseen kotiinsa. Tinttarit olivat siellä varsinaisessa työssään.
Minä varoin, että se oli pistoli, jota olin hakemassa. "Tuleekohan laiva tänne?" kysyi hän. "Tulee, jos he näkevät savun," sanoin minä, yhä pitäen häntä silmällä. Hän oli hetken aikaa vaiti, näytti hyvin vihaiselta ja katseli koko ajan tarkasti minua. "Mitä minä sanoin teille eilen?" hän kysyi.
Tuleekohan hän täällä viihtymään? ajatteli hän katsoessaan ulos ikkunasta peltojen ja järvien yli. Hänhän oli minun ensimmäinen oikea rakkauteni ja ensimmäinen suuri pettymykseni. Ja nyt hän tulee tänne ja on täällä jo tänä iltana! Säikähtäen omia ajatuksiaan kiiruhti hän alas vinniltä.
Hän ei ollut mekossa kuten toissapäivänä, vaan valkoisessa röijyssä, joka oli kiristetty vyöllä ja kohosi korkealle rinnan kohdalla. Huivin alta näkyi kuten oikeudessakin mustat kiharat. »Kohta se tapahtuu», ajatteli Nehljudof. »Kuinkahan kutsuisin häntä? Vai tuleekohan hän itse.» Mutta Maslova ei tullut itse. Hän odotti Klaaraa eikä olisi aavistanut että tuo mieshenkilö tahtoi tavata häntä.
Joku tuolta sakastin perästä nytkin ajaa tuleekohan se?... Ei tule pihaan, jäälle kääntyy, pappilan alaitse ajaa, vitkalleen kituuttaa jäätä pitkin, hevonen huurussa ja miehen parta... Harakan mieli käy surulliseksi, sillä on nälkä ja vilu ... ei nyt siallekaan naura, vanhalle ystävälle, joka tuolla pahnansa ovella tongiskelee ... eilen tuolle vielä saattoi nauraa, nyt ei viitsi.
Päivän Sana
Muut Etsivät