Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. toukokuuta 2025
Hän on ammatiltaan muurari ja kello rämppiä hän myös kynsii ja rapailee", selitti Maija. "Oletko sinä nyt onnellinen hänen kanssaan?" kysyi Matti häneltä. "En, en ole. Hän haukkuu ja sättii minua myötäänsä ja käyttäytyy joskus niinkin raasti, että lyöpi ja repii tukasta. Tuommoiseksi on mennyt minun entinen kaunis, paksu tukkani", sanoi hän, samassa sivaltaen huivin pois päästään.
Ja täytyipä minun itsenikin lapsena kulkea monet kerrat hiukset täynnä ilkeitä »papiljotteja», jotka hirveästi minua vaivasivat, vaan joita täytyi kärsiä, jotta vaalea tukkani tulisi kiharaksi kuin kirkkoenkelin pää.
Minusta täällä voisi olla niin runsaasti onnellisuutta meille kaikille kolmelle, Rita. Kuulehan. No? Mitä niin? Kun sain sähkösanomasi eilen illalla Niin? Niin mitä sitte? niin pukeusin vaaleaan pukuun. Niin, minä näin, että sinä olit vaaleissa, kun tulin. Olin pannut hajalle tukkani Tuuhean, lemuavan tukkasi. niin että se valui yli niskan ja selän Minä näin. Minä näin sen.
Hämmästyksestäni toinnuttuani ja lähtöä tehdessäni tulin sen lisäksi huomaamaan, ettei päähineenikään ollut turmeltumatta säästynyt; sillä vaikka olin sen päähäni asettanut, seisoa törrötti tukkani muhkeana töyhtönä sen ulkopuolella, niin että todellakin olin erämaan intiaanin näköinen.
Mutta sydän ei ollut sen sulempi: koettaa sitä vaan piti, tuli tuohta tahi malkaa, kävi syvin tahi matalin. Vaikka Katri voitti, niin oli hän heti valmis kantelemaan minun ilkeyksiäni, josta hetikohta tukkani pölisi. Vaan siitä ei ollut apua kuin siksi aikaa. Katri kun oppi siihen, että äiti uskoo kaikki hänen sanansa, niin rupesi käyttämään leikkikalunaan minun pahaa sydäntäni.
"Tarjoomastasi hinnasta minä en saa antaa sitä", vastasi Ruyther levollisesti; "mutta niinkuin olen sanonut, lahjoittaa minä kyllä voin sen sinulle." "Allahin nimessä!" huudahti turkkilainen, "harvoin on nähty tällaista lujuutta, tällaista uskollisuutta! Meistä pitää tulla ystävykset. Sinunlaistasi minä en vielä ole nähnyt, vaikka vanhuus on jo tukkani vaalistanut."
Kutsu viipyy vähän, asiasta on syntynyt eri mieliä, on väitetty, etten minä ole mikään kielimies. Mutta enemmistö näyttää olevan puolellani, ja eihän minulla ole kiirettä, sillä hän ei ole vielä kokoukseen saapunut. Jo tullaan minulle ilmoittamaan se ilonsanoma, että saan astua sisään. Pysähdyn peilin eteen, suin tukkani ja olen juuri lukkoon tarttumaisillani, kun näen hänenkin saapuvan.
Ernestin nukkuessa vaihdoin pukua, järjestin tukkani uuteen asuun ja palasin uuteen muuttuneeseen itseeni. Ja sitten kun Biedenbach ja toiset toverit heräsivät, suunnittelin yhdessä heidän kanssaan pienen salaliiton. Kaikki oli valmiina, ja me olimme kokoontuneet siihen luolahuoneeseen, jota käytettiin keittiönä ja ruokailuhuoneena, kun Ernest astui sisälle.
Työllä, vaivalla ja rahalla ei sitä taitoa voiteta. Se on salaisuus, jonka omistajat uskovat ainoastaan sille, jolle elämänsäkin. Ja senaikuiselle minulle ei kukaan hupsu elämäänsä uskonut. Minä katsoin silloin pyöreään taskupeiliini enkä ole unohtanut sittemmin kuvaani: veriset viirut koristivat kasvojani, joita tappuraisena varjosti tumpura tukkani liereän patahatun alta.
Soutaisin isoni purtta, Kun lehteä lennätellen, Souan vierasta venettä, Veän kun vesi-hakoa; Vesi vie vähän väkeni, Aalto armahan ikäni, Tuuli tukkani repivi, Muun muovon vihuri viepi.
Päivän Sana
Muut Etsivät