Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
"Sinun on parempi istua matalalla, Miranda, eikä olla polvillasi", Taavi selitti, "sillä minun täytyy toisissa korvissa seisoa ja auttaa sauvoimella, ja sinun on vakavampi istua kuin olla polvillasi." "Mutta minä melon paremmin polviltani", intti Miranda. "Ei sinun tarvitse meloa", sanoi Taavi hieman tuikeasti. "Sen verran ehkä vain, että joskus ulotat kalliosta, siinä kaikki.
Minun asiani oli sanoa teille, ja minä sanoin, että menettelitte huonosti, sanoi Simonson katsoen tuuheitten kulmakarvojensa alta tuikeasti upseerin silmiin. Onko kaikki valmiina? Eteenpäin mars! komensi upseeri huolimatta Simonsonista, ja nojautuen kuskisotamiehen olkapäähän kiipesi rattaille.
Peto oli valmiina hyökkäämään hänen kurkkuunsa, paikalla kun hän vähänkään liikahtaisi tai osottaisi elon merkkiä. Häntä suoraksi ojennettuna ja jäykkänä, pää hiukan sivuun käännettynä se siinä kyyrötti, suuret valokkaat silmät niin tuikeasti kiintyneinä varmaan saaliiseen, ettei eläin edes huomannut Mirandan äänetöntä lähestymistä.
"Miks'eivät takuumiehet antaneet itse teille rahoja lainaksi?" kysyi kauppamies lautamieheltä, ja katsoi häntä tuikeasti ja terävästi silmiin. "Heillä ei sattunut itsellänsä olemaan rahoja käsillä", vastasi lautamies hymyillen ja punastellen. "Sitä on minun melkein mahdoton uskoa, mutta miks'eivät he panneet sinettiänsä alle?" kysyi taas kauppamies. "He eivät sattuneet kotiinsa".
Ei, niihin hän ei puutu, vaan hän on lahjoittanut laitokselle puolenmanttaalisen maan rakennuksineen, kaikkineen. Kertoja katsoi sen sanottuaan matkustajaa silmiin säälivästi ja tuikeasti, että eikö tuo jo ymmärrä hävetä tietämättömyyttään. Mutta eihän tämä siksikään, sanoihan vain: Vai niin, suuri mesenaatti siis, lahjoittaja.
»Päivää», tervehtivät, muutamat hiukan nolon näköisinä, toiset vähän kopeina ja ikään kuin ylvästellen tahtoen sanoa: ole mikä oletkin, ei me tässä nyt ainakaan hyppyyn lähdetä! Esa katseli tuikeasti, syrjittäin eikä vastannut tervehdykseen, aikoi vain tupaan mennä. Mutta nähtyään, että miehet valmistausivat myöskin sinne tulemaan, pidättyi porrasten eteen.
Hän seisoi uunin luona ja lämmitteli käsiään: Nähdäänpäs, etkö lähde. Vai sinä tässä Riikka meni kantelemaan emännälle, emäntä isännälle ja yhdessä tulivat kaikki kolme takaisin tupaan. Isäntä edellä, emäntä ja Riikka voitoista tyytyväisinä jäljessä. Sinä tottelematon lurjus! Muistatkos neljättä käskyä? ärjäsi isäntä ja katsoi häneen tuikeasti, laskiessaan rahan ja tyhjän pullon hänen käteensä.
Anna Liisa jo vähän riemastui, kun Hyvärinen ei puhunut mitään Antin kuolemasta... Toivorikkaana huudahti hän: »Onko se päässyt koko asiasta se Ihalainen sillä paljaalla Ameriikkaan menolla?» Nyt loppui tietysti Hyvärisen kärsivällisyys ja hän tiuskasi tuikeasti: »Menipä tuo nyt vaikka järveenkin, mokoma mies! Hyvin jouti mennä!
Tuikeasti vastasi hän: »sakramenttu, poika! mitä on minun tekemistä sinun kanssas? Mutta onhan tämä ennustus pian tapahtuvasta asiasta. Katsele ja tutkistele». Ja, huoaten syvään, minä katselin ja tutkistelin. Mutta uskalsinpa kysyä kerran vielä: koska on tämä tapahtuva?
Kapteeni Dalgetty katseli hetken aikaa tuikeasti toista ja toistakin herraa ja kysyi heiltä sitten, ollen epäröivinään, minkä neuvon he Kustaavuksen suhteen asian näin ollen hänelle antaisivat.
Päivän Sana
Muut Etsivät