Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
"Mitä vahinkoa?" kysyi isäntä, silmät suurena, ja astui Kallen kauhistukseksi kamariin. "Lampiin pudonnut", sanoi äiti pojan edestä, vaikka kyllä hän itsekin sopersi sinnepäin. Tuikeasti katsoi isäntä Kalleen ja tuikeammin kysyi: "Puniko pudonnut lampiin ja kuollutko sinne?" "Tienneekö tuo vielä itsekään", sanoi Kaisa väliin. "Poika, sinulta minä kysyn!" ärjäisi hän kovasti.
Olihan varsin ymmärrettävää, että Pekka, joka ei ollut saanut pois mielestään puuropataa, uskalsi vielä kerran kysyä, eikö ehkä olisi parasta ajaa yöksi Vöyrin pappilaan. Aja Ylihärmään päin, vastasi ratsumestari kiukkuisesti ja kääriytyi tuuheaan lammasnahkaturkkiinsa, sillä yöllinen tuuli puhalsi polttavan tuikeasti.
Mutta ne teidän keltaiset kotikärppänne ne lihoovat ja pesivät joka loukkoon. TOINEN LAAKSO-MERVI Nauraen: Onpa, lempo vie, pihkanmakua puheessasi! Ei ymmärrä laakson mies tuollaista. VUORI-MERVI Pysähtyy, tuikeasti: Ei ymmärrä? Niin, sen olen kyllä matkallani havainnut.
Häneen koski, kuin olisi kylmällä vedellä virutettu, se, ettei muori puhunut mitään, niin murheellisen näköisenä ja tuikeasti vain katseli. Siihen asti ei tyttö ollut tekoansa juuri ensinkään ajatellut, olihan vain kuvitellut, että nyt on ainakin Ellasta vapaa. Melkein koko aamupuhteen oli odottanut muoria, että tämän kanssa pääsisi puheisille ja tutustuisi.
Toinen ensin vähän hätkähti ja punehtui, mutta pian voitti malttinsa takasin ja tervehti hyvin kohteliaasti, ainoastaan vähän vieraasti. Nyt alkaa tälle pojalle toinen elämä, tiedätkös Ingrid, sanoi Gabriel vilkkuen joka sanalla neiti Vestlundiin, joka ainoastaan yhdellä pitkällä katseella mittasi hänet kiireestä kantapäähän ja sitten nytkähytti tuikeasti päänsä pois.
Hän puikelsi, kylki edellä, vierashuoneesen niin pian, kuin hän oli vapaa toimestansa, ja sanoi tädilleni lienteimmällä tavallansa: "No, Madam, minua ilahuttaa, että saan toivottaa onnea teille". "Mihin?" kysyi tätini tuikeasti. Mr. Chillip hämmästyi taas tätini erittäin ankarasta käytöksestä, jonka vuoksi hän kumarsi häntä vähän ja hymyili hänelle, lepyttääksensä häntä.
Kun olin vienyt kirjeen pappilaan ja pastori silmäillyt sen läpi, kysyi hän: »Missäs sinun isäntäsi on?» »Hän on tuolla metsässä, kun ei uskaltanut itse tulla peläten teidän vangitsevan hänet», vastasin minä. »Mutta vastauksen pyysi hän teidän kirjoittamaan.» »Mitä minulla on hänen kanssaan tekemistä!» vastasi pastori tuikeasti.
Forstmestari kiivaasti yhä käveli kahakäteen, kunnes lopulta äkkiä seisahtui eteeni ja katsottuaan siihen paperiin, joka oli hänellä kädessä, tuikeasti minulta kysyi: "Herra kreivi, te ehkä tunnette muuatta miestä, nimeltä Pietari Schlemihl, häh?" En puhunut mitään... "Muuatta miestä, jolla on erinomaiset lahjat ja ominaisuudet häh?" Hän odotti vastausta.
»Etkö muutenkaan ole kuullut mitään kotoasi?» lisäsi Tahvo. »En mitään. Miksikä?» lisäsi Antti ja katsoi tuikeasti Tahvon silmiin. Tuo Tahvon uudistettu ja asialliselta kajahtava kysymys ja sitä paitsi kun kaikkien silmät katsoivat niin tutkivalla tavalla Anttiin, se vaikutti pahasti ja tuntui väristävän läpi ruumiin.
Puoltamaanko vai vastustamaan kansakoulua on näin lukuisasti paikalle saavuttu?" kysyin taas. "Vastustamaan; piruko vielä tuon maksun niskoilleen ottaa", sanoi mies yrmeästi ja lähti pois, ensin tuikeasti katsoen minua silmiin; näyttipä siltä kun hän pelkäisi, ett'en ole oikein yksimielinen hänen kanssaan kansakoulu-asiassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät