Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
"Mai-ju!" painosti äiti toistamiseen. En hievahtanutkaan. Isä virkkoi tyynesti: "Ka tottapahan sillä ei ole nälkä." "Mikä nälkä sillä ei ole ... muuten vain kujeilee", väitti siihen äiti, tulla pyöritteli huoneeni ovelle ja uhkaavasti sormellansa varoittaen käski jyrkästi: "Maiju!... Paikalla nyt syömään ja hyvin siivolla!"
Ne paarmathan ei taida hänen omiaan ollakaan. Olenhan nuo minäkin nähnyt. Hän sanoi ne olevan erään matkustavaisen ylioppilaan.. Ja olipa tuo miten oli, tottapahan eteensä katsoo. Niin, tottapahan katsoo. Paras on, jos jokainen ottaa ensin rikan omasta silmästään ja sitten malan veljensä silmästä. Paljon on meidänkin seassa semmoista, joka on korjattavaa ja parannettavaa.
Kunhan kuluu aikaa, että saavat tietää Harjulan Marista hyviäkin puolia, niin muuttuu ääni kellossa. Minä nyt heittäyn etten virka enempi kuin kanto, jos ne mitä puhuisivat tästä asiasta. Tottapahan kyllästyvät ja jättävät minut rauhaan. Ja lopulla käypi samoin kuin Komulan Ristolle.
Hän on tosin täällä käynyt, mutta jo mennyt ammoin aikoja tiehensä. Luuletteko kenties, rouva kreivittären pitävän Juutalaistyttöä vieraanaan? Mikä sen tietää, missä hän maleksii! Menkää kotianne, tottapahan yövartijat hänet korjaavat ja vievät kotiinsa."
"Kuinka se on?" kysyi suntio kellomieheltä salakähmää. "Kyllä se ei ole enempää", sanoi hän. "Tottapahan tulee kun tulee", sanoi hän waan siihen ja heittäysi hywin huolettoman näköiseksi. Olihan hywää aikaa kaikellaisiin juttelemisiin. "Onkohan nykyisillä kirkonkelloilla sitä woimaa kuin ennen wanhaan?" arweli eräs wanhanpuoleinen mies. "Minkälainen woima niillä sitten on ollut?"
Oliko hän sinun vertaisesi? Eipä hän ole papin tytär, vaan palvelija niinkuin minäkin, väittelin minä. Ja koska hän minuun suostui, niin tottapahan hänelle kelpaan. Siitä kiihtyi isännän kiivaus. Hän tempasi piiskan naulalta ja loiskautteli sitä lattiaan. Tästä sinulle annan, jollet lupaa luopua tytöstä! Enkä eroa hänestä eikä hänkään minusta, vaan liitymme yhteen!
Sano sinä seppä Pekka Malakias Junnus asian päätös. Ka se tämä mestari päätti, jotta tottapahan sitten nähdään ... jos sinusta ei nimittäin enää tämän perästä mitään kylällä kuulu. No siitä nyt saa olla mestari varma... No sittenpä tämä asia selvisikin vähällä vaivalla. Ka tässäpä tämä itse Hilkkakin tulee ... niin jotta saa kuulla.
Kylläpä rakasti... Vaikka välttäisipä tää tavallinen talonpoika vähemmälläkin valmistuksella! Niin jotta Luukasko saisi laittaa hakemaan syömäeloja? Ka onhan niitä meillä siinä liikeneviä!... viime vuosilta. Vai on sinulla vielä viimevuotista eloa... Tuokin rauta on ennättänyt jäähtyä ... mutta tottapahan tuossa varistuu...... Vai vielä sinulla on vanhavuotista ruista jälellä. Ka onhan sitä.
"Ei väsytä". Ruuna vetää mutkitellen. Minä ihmettelen sitä siksi, että silloinhan sille tulee pitempi matka. Isä selittää syytä siihen, vaikka minä en ymmärrä, mutta tottapahan ruuna sen tietää, koska niin tekee. Miksi lienee tie mäen kohdalla leveämpi kuin muualla? Tie laskee Holpanlahden rantaan. Isä ajaa veteen ja antaa ruunan juoda. Hyvin pieniä kaloja viilettää vedessä rattaiden välissä.
Mutta ei Sakari Kolistaja epäillyt. Tyynenä hän puheli: »Ka mutta... Niin jotta tottapahan heräävät, kun minä kolkutan ja kolistan...» Rouva Amalian mieli oli aivan sulaa. Herkkä hän tämmöisenä kihlajaisaikana olikin kaikelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät