Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Noin kolme virstaa Pilveisten talosta ylöspäin jokea eikä juuri sen varrella asui pari kertomuksemme päähenkilöä. Takalon torpasta oli puoli vuotta sitte kuollut mies, joka jälkeensä jätti lesken ja kolme lasta. Nuorin lapsista, joka kertomuksessamme on valtaava hyvin tärkeän sijan, oli, kertomuksemme alulla viisi viikkoinen, vanhin kahdeksanvuotias ja keskimäinen viiden vuoden vanha.
»No nyt, Kylvö, mennään Matin-Mikon torppaan tiedustelemaan, mitä sieltä kuuluu», sanoi patruuna. Sitte läksivät molemmat. Torppaan tultuansa lausui patruuna: »Nyt, Mikko, tahdon sinulta suoran vastauksen kysymykseen: kuka on Kallelta saanut avaimen, joka oli pensaan alla puutarhassa? Sano minulle totuus, taikka mene torpasta pois.»
Metsärinne oli järveen päin viettävä. Vähä oli siellä myöskin kuokan, jopa aurankin merkkejä, kun oli koetettu tehdä maata kasvavaksi. Mutta kaikki oli Juhanan tullessa niin autiona, kuin ei koskaan olisi mitään tehty. Jos torpasta todellakin tuli torppa, saattoi sitä syystä kyllä sanoa uutistaloksi. Kun kuuliaiset ja häät olivat ohitse, muutti Juhana vaimoineen huhtikuun alussa Grimstahamiin.
Kas, sellainen mies voi tulla joka pojasta, vaikkapa ei jokainen saakaan niin suurta mainetta. Jos vielä tahdot tietää hänen nimensäkin, niin sanon sen sinulle, sillä ei sitä voida salata, se on Paikkarin torpasta levinnyt yli maan ja maailman.
Muutama päivä tämän jälkeen, astui lautamies sisään Ristikorven torppaan. Huonolla asialla olen, sanoi hän. Heikkilän isäntä sanoo teidät minun kauttani torpasta ulos ja vaatii teitä myöskin samalla vastaamaan erääsen velkajuttuun, jonka velan olette saaneet hänen isävainajaltansa. Velkani, johon katovuotena jouduin, täydyn suorittaa tavalla tahi toisella.
Eräästä Lehtisten kartanon torpasta lähti kaksi nuorta miestä soutamaan minua lahden yli. He laskivat minut maalle muutamalle matalakallioiselle rannalle vakuuttaen, ettei siitä ollut enää pitkälti Lahdenrannan taloon. Annoin heille karoliinin mieheen soutupalkkaa, minkä jälkeen he lähtivät takaisin. Minä sen sijaan lähdin astelemaan päinvastaiseen suuntaan.
Sitä ennen tapasin erään miehen, joka tunsi minun, kun oli nähnyt minun kapteeni Andersen'in luona Turun jalkaväessä. Tälle annoin muutamia karolineja, ett'ei hän ilmoittaisi silloin eikä vast'edes ken minä olin. Torpasta annoin soutaa itseni Vehmaalle. Mutta enpä tullutkaan sinne juuri suoraan, sillä kyytimieheni laskivat maalle eräälle saarelle, vakuuttaen että se oli mannermaata.
Enhän olekkaan kohtuuton; en, lisäsi hän ivallisella naurulla. Risto astui sisään. Hyvää iltaa lausui hän. Olen kuullut, että sinulla huomenna on käräjä-juttu ja että Heikkilän isäntä koettaa keinotella sinua torpasta pois ja myöskin, että kontrahti on joutunut hukkaan. Niin on, veikkonen, huokasi Mikko.
Iikan äiti pelkäsi, että nyt heidän pitää lähteä pois rakkaasta torpastaan tuon mahtipontisen rikkaan naapurin suuttumisen tähden, ja se ajatus häntä niin kauhistutti, että hän oikein vapisi; mutta, kun miehensä hänelle vakuutti, ett'ei naapurilla ole voimaa heitä ajaa torpasta pois, rauhoittui hän kohta.
Miksi ette? Minä näytän sen sinulle. Tuskin oli Matti päättänyt lauseensa, kun torven raikuna tyynessä ilta-ilmassa kaikui Pohjalammin torpasta päin. Olihan se kuin juhlasoitto juhannusiltana Tapiolan korkeassa salissa; ja siihen soittoon vastasi hongisto, vastasi kumea kuusisto, vastasi vuoret ja Tapiolan väki. Yltympäri kaikui ja raikui kolmisävelinen toitotus takamaan metsässä.
Päivän Sana
Muut Etsivät