Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Pieni älykäs, selväjärkinen kahdeksanvuotias Roopetti asui vanhempain sisarustensa kanssa äidin ja isän luona pienellä arentitilkulla, noin kolme kilometriä pikkukaupungista.
Kun he olivat joutuneet lähelle siltaa, juoksi siististi puettu, noin kahdeksanvuotias poika heitä vastaan, kaappasi kourallisen multaa ja heitti sen vanhuksen sokeita silmiä vasten. Tyttö parkaisi ja vanhus pyyhki vapisevin käsin mullan kasvoiltaan. Poika juoksi ilkeästi nauraen kaupunkiin, jonne katosi erääseen taloon. Kuka tuo poika on? kysyttiin miehissä kentällä. Simo Hurtta, kuului vastaus.
Fihlajasauvan vielä hauskasti huristessa skoonelaisen korvien ympärillä sai hän äkkiä liittolaisen hätäänsä. Kahdeksanvuotias tyttö, huima, iloinen, mustasilmäinen, kaunis kuin yö ja päivä, huomasi etäältä rangaistustoimituksen ja lensi kuin raketti yli mutkikkaiden käytävien.
Pontevuus ja voima, liittyneenä hienouteen ja noreuteen, osoittaitse koko heidän muodossansa ja ilmestyy kaikissa heidän liikkeissänsä. Pikku "Inka" jokapäiväisellä nimellänsä oli kahdeksanvuotias sellainen pieni olento, jolla oli suuret tumman siniset silmät, vakaisesti hymyilevä muoto, pienet kuopat poskilla ja puhdas väri iholla kuin mansikalla ja maidolla.
Se oli siis maallinen kirja ja se kannettiin oikein juhlariemulla palavaan uuniin. Katselivat ikäänkuin autuuden ihastuksella, kun kuitenkin tämän maailman tuli poltti niin jumalattoman kirjan. Lehtiä taittamassa. Olin kahdeksanvuotias, kun muutamana syyskuun päivänä hyvin kylmällä itätuulella lähdettiin koko rahvaalla lehtiä taittamaan.
Ainoastaan kahdeksanvuotias poika, kuin Jumalan enkeli, jäi pelastajakseni, kun siinä kyyristelin. Rukoilevasta silmäyksestäni arvasi hän, että jotain kaipasin. Hän polvistui lattialle, kallisti korvansa suuni kohdalle ja kuuli kuinka hymisin: Ota tuo tyhjä lakkaputeli ja nouda sillä puodista terpettiä! Ennenkuin hän kerkesi takaisin, olin jo tiedotonna.
Muistan, tokasi kahdeksanvuotias rehvakka poika.
Sampo Lappalainen oli nyt pieni pyylevä poika, seitsemän- tai kahdeksanvuotias, hänellä oli musta tukka, ruskeat silmät, kippurainen nenä ja leveä suu, ihan kuin isännällä itselläkin, mutta Lapissa pidetään tätä kauneuden merkkinä.
Nyt tehtiin kulkujärjestyksessä sellainen muutos, että Mattu kulki etunenässä tytön kanssa, sitten karja, jota ajoi eteenpäin nyt kahdeksanvuotias Jussi. Heikki keihäineen ja jousineen jäi Yrjänän toveriksi. Miehet olivat varustautuneet taisteluun. Uskollisesti he pysyivät paikoillaan, kunnes aurinko paahtoi helteisesti ja Mattu oli päässyt muutaman tunnin matkan heistä edelle.
Vanha Maija ripusti rievun kuivamaan ja aikoi mennä, kun samassa pieni kahdeksanvuotias tyttö tuli juosten ja tarttui hänen hameeseensa. »Menetkö aittaan, Maija? Minä tulen mukaan.» »Tule vain, sinnehän minä menen maitoa kuorimaan.» »Ja kissa menee pyttyjä nuolemaan», uskalsi poikanen tynnörillä huomauttaa silmäillen syrjin tyttöön, joka ei kumminkaan näkynyt huomautusta kuulevan.
Päivän Sana
Muut Etsivät