Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. toukokuuta 2025
Minä taistelin lohikäärmettä vastaan, jonka voittajaksi luulin olevani kutsuttu ... mutta se voitti minun se on minua tomuun viskannut, murtanut, sotkenut kuten matoa.
PALVELIJA. Brutus, Näin herrani mun polvistua käski, Näin tomuun langeta mun käsk' Antonius, Ja maasta haastaa näin: Brutus on viisas, Jalo, urhoollinen, suora. Caesar oli Suur', uljas, kuninkaallinen ja armias. Sano: Brutus multa lemmen saa ja arvon; Sano: pelvon Caesar, arvon sai ja lemmen.
Ah, Signe, antakaa sydämenne avautua helleyden äänelle. Tulkaa minun lemmikikseni, ja minä en vaiheta onneani minkään kuninkaan kanssa maan päällä." "Onko se mahdollista!" huusi Signe. "Pettävätkö korvani minua? Te, jonka taivas on määrännyt valvomaan puhtauden ylitse ja varjelemaan sitä paheesen lankeemasta, tahdotte itse tallata sen tomuun? Te olette olevinanne hurskas ja harjoitatte rikoksia.
Sun henkes tomuun vaipui liian syvään; kuink' itkit valittain, mut uskoin hyvään, jokaisen kurjan tuskaa: omas siinä soi!
Se on virtaansa yhtä tottunut kuin niihin alituisesti samoihin varjoihin, joita aurinko piirtää kaduille sen vanhoista taloista ja puistikoista, tai siihen tomuun, jota rämisevät ajurin rattaat nostavat sen pölyisillä hiekkateillä. Kirkko seisoo tämän rauhan vartijana keskellä kaupunkia.
Jos minne silmäät Suomeen, rehoittaa Vaan linnapihat sekä kirkkopihat, Ja kukkasetkin haudoilla ne kuiskaa: Kostoa Flemingille viime polveen! Se huuto taas mun järjilleni toi, Teroittui silmä, muisto heräsi, Ja sinut muistin, muistin kuinka hiivin Ma luotas pois, niin ett'et kuulis, kuinka Sylissä Flemingin sun sitten näin Tien polvekkeessa tomuun katoavan.
Te saatte uskoa minua, että, kun kuulin hänen äänensä, jonka olin kuullut kotona niin iloisena ja näin hänet masentuneena ikäänkuin siihen tomuun, johon Vapahtajamme kirjoitti siunatulla kädellänsä tunsin sydäntäni viiltävän kesken sen kiitollisuutta". Hän pyyhkäisi kasvojansa hiallaan, koettamattakaan salata, miksi, ja yskäisi. "Minä en tuntenut sitä kauan, sillä hän oli löydetty.
Totilan aurinkoinen sielu oli täydellisesti säilyttänyt nuoruuden tuoreuden. Hymyillen hän katseli hymyilevää maailmaa. Hän rakasti ihmisiä, ja hänen hyväntahtoisuutensa ja rakastettavuutensa voitti helposti ihmisten sydämet puolelleen. Hän uskoi vain hyvään ja hyvän voittoon. Jos hän tiellään tapasi alhaista ja pahaa, polki hän sen tomuun arkkienkelin pyhällä vihalla.
Päivän Sana
Muut Etsivät