Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
"Tulkaa sisälle ah, pian, pian!" sammalsin minä puoleksi itkien liikutuksesta, puoleksi riemuiten läheisestä pelastuksesta. Kiroten hyppäsi Dagobert ulos toisesta ikkunasta, sillä aikaa kun vanha tarhuri juoksi rappuja ylös.
Pengermät eivät toteutettuina olleet sellaisia, joiksi hän oli ne ajatellut, eikä puutarhurikaan ollut niitä teettäessään noudattanut tarkalleen hänen pyyntöjään. Ja mikä oli harmillisinta: monet puut kuivuivat jo kyynärän korkuisina, niin huolimattomasti oli sekin valittu tarhuri ne istuttanut.
Nyt alas kulku käy, John, mut tiemme yksi on; ja rinnan laaksoon uinutaan, mun ystäväni, John. Tarhuri Jörö-Jaakko. Kun kevät saapuvi kukkasin, ja puut käy puistossa lehtihin, niin touhut, touhut on sullakin, sa tarhuri Jörö-Jaakko. Vuot kaikki kuohuvat vaahtivöin, taas rastas lempeä laulaa öin, sa tunnet tuoksua lehvistöin, voi, tarhuri Jörö-Jaakko!
Kuten myöhemmin sain kuulla, oli vanha Schäfer tarhuri jo kertonut paljon "oppineen herran" kesyttömästä, kummallisesta lapsesta, joka niin äkkiarvaamatta oli tulla tipahtanut Karolinenlustiin, ja pikku Kreetta kavahti minulle kaulaan. Taannoisesta tapauksesta puutarhassa, johon minä olin syypää, ei lausuttu sanaakaan.
Ah, ah, tuo juttu nunnaluostarin puutarhurista! Sellaista elämää tahtoi Kikkakin, lukien illoin sängyssään nerokkaita kohtia, vääntyen kieppuun ja katsellen kirjaa silmät pyöreinä ja vetäen peiton korviinsa, niin että vain käherretty tukka oli näkyvillä, pystyssä ihastuksesta. Ja nyt, nyt hän oli itse ... nunnain tarhuri Lamporecchio.
Jänis aamukoissa kun jättää haat, maas penkoo, popsien istukkaat, läpi kasteheinikon hätään saat, sa tarhuri Jörö-Jaakko. Kun päivä painuvi läntehen ja sulkee yöksi jo uutimen, luo armaan lähdet sä rientäen, myös tarhuri Jörö-Jaakko! Tullut läpi viljan. Viljast' tullut, pikku rukka, läpi viljamaan; on kosteana helma, sukka, viljast' tullessaan.
Mastopuussa ei saa olla madonsyömää. Purjeen pitää olla tiivis ja sen köyden tiukaksi punottu, jos mieli ei revetä eikä katketa. Kuivat oksat karsii meri rantapuistostaan huolellisemmin ja säälimättömämmin kuin tarhuri omastaan. Huono täällä aina häviää ja hyvä jää. Entä ajan kauhut, kaikki se surkeus siellä tuon ulapan auteren takana? Onkohan niitä? Eihän sieltä mitään näy eikä mitään kuulu.
Ympär ketoa pitkin purosta Puutarhansa poikki Hän poimii kauniimmat kukkansa, Ja syömensä sykkivi iloisna: Tuolla kultansa tulee! Voi onnea vaan! Yhteen myhäilyyn vaihtaa hän kukkiaan. Naapur tarhuri katsoa tirkistelee Yli aidan: "Noin hupsu en ole mie. On minunkin hauska kukkiain hoittaa Sek' hedelmäin linnuilta varjella koittaa, Vaan kypsät: Rahaa, ystäväni! Ken maksutta puuhata viitsisi?"
Päivän Sana
Muut Etsivät