United States or Algeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se kirkastunna seisoi aamukoissa Ja peljästys kaikk' oli siitä poissa. En peljästystä luonnossakaan muussa Sen lähellä mä nähnyt ollenkaan. Pelotta lintu likimmässä puussa Ilolla lauloi aamulauluaan. Ja itse julman linnan räystähässä Näin pienen pääskysen mä pesimässä.
Jänis aamukoissa kun jättää haat, maas penkoo, popsien istukkaat, läpi kasteheinikon hätään saat, sa tarhuri Jörö-Jaakko. Kun päivä painuvi läntehen ja sulkee yöksi jo uutimen, luo armaan lähdet sä rientäen, myös tarhuri Jörö-Jaakko! Tullut läpi viljan. Viljast' tullut, pikku rukka, läpi viljamaan; on kosteana helma, sukka, viljast' tullessaan.
Se kirkastunna seisoi aamukoissa Ja peljästys kaikk' oli siltä poissa. En peljästystä luonnossakaan muussa Sen lähellä mä nähnyt ollenkaan. Pelotta lintu likimmässä puussa Ilolla lauloi aamulauluaan. Ja itse jylhiin linnan räystähissä Näin pienen pääskysen mä pesimässä.
Kaks kelloa kaaress' on uljaan kuvun tuon, valon aamukoissa toisen loi hehku sädevuon, ja tuulahdus aatteen se heilumaan saa tän, sen kultakieli hiljaa soi tahtiin maailman sykinnän. Se soittavi niin hiljaa ja kehoittaen, alas piiristä piiriin soi värjyin ääni sen, ja haipuu sävel puhdas, kun saavutti se maan, jo kaihoon jaloin sieluin ja iltaruskon purppuraan.
Hiljaa värjyy vetten pinta, Leyhkä lehvää häilyttää, Nurmi elää, suloisinta Kukkaislemua henkäjää. Enkel' kaukotaivahista, Armas joka olennon, Koitar! tokko murheellista Silmää silmäs nähnyt on? Pois on huolten harmaa häivä, Mielen pilvet hajallaan; Lapsen-ijässäänpä päivä Suosii lapsenmieltä vaan. Tuska on ja kaipuu poissa; Rauha, toivo vallitsee. Luonnon päivän aamukoissa Sielun aamu valkenee.