Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
"Jaa jaa, kyllä se on ikävä asia, kun tuollaisen kelpo tytön on käynyt niin pahasti, mutta eihän teidän kuitenkaan sovi tyttöä pois ajaa, teillä hän on paremmin kotonaan kuin muualla." "Meilläkö? minä en pidä huoria talossani, se on totinen tosi, miksi ei silloin totellut, kun monesti varoitin häntä juoksemasta kylässä syntiseuroissa, miksi ei totellut?"
Katsoin uudelleen seuralaisenani olevaa henkilöä. Hän hymyili. »Kuinka voitte?» kysyi hän. »Missä minä olen?» kysyin minä. »Olette minun talossani», kuului vastaus. »Miten minä olen tänne tullut?» »Puhumme siitä myöhemmin, kun olette hiukan vahvistunut.
Selvästi osoitetun inhonne minua kohtaan kärsin minä tosin maltillisesti, sillä minä olin ylpeä ja tyydyin varoittamiseen minä viivyin liian kauan tekemättä sitä, joka olisi näyttänyt kovalta, mutta joka kuitenkin olisi ollut oikein: ei Charlottelle ja teille olisi pitänyt olla tilaa yht'aikaa minun talossani hänen olisi pitänyt väistymän!
Pois silmieni edestä! Jotain on tekeillä talossani, josta en ole oikein selvillä... Mutta siitä pitää saada selvä! Onko tämä sinun hattusi? Henrikson. Kummallinen kysymys!... Tietysti se on minun! Unhotin sen tänne saliin eilen illalla. Emma. Ja kuitenkin siinä on *von Wiftenin* nimi. Henrikson. Emma. Kuinka se voi olla sinun hattusi? Tunnetko sinä von Wiftenin? Henrikson. Kyllä nimeltä, enkelini!
Minä aion mennä avioliittoon että vaimoni olisi minulle apuna talossani. Tyttö on kaunis ja hyvän-tapainen; hän on minun mielitiettyni, ja on raivossa päästäkseen vaimokseni. Isänsä lupauksen olen saanut; kuitenkin minä pikkuisen pelkään ihmisten kateutta, ja sentähden pyytäisin, että te, niinkuin tieto-viisas, olisitte niin hyvä ja antaisitte neuvoa. No, mitäs nyt ajattelette tästä? Pankrasius.
Suru! pieni olento! velvollisuus! mutta jättäkää minut toki rauhaan näistä puheenparsista. Olenhan omassa talossani, luulisin minä! Tämä puhe aloitettiin äkäisellä äänellä; mutta lauseen lopussa makaavan ääni heltyi, hän kallistui koiran yli ja nosti sen päätä.
Minä kylänvanhin ja kestkiivari, minä, enkä saa olla isäntä talossani; ei! se nyt on liika; hoi! Katri, Mari, hoi! hoi! H
Ei, ei, en ihmettelekään... Minä ajattelen tällä kertaa vain niitä hetkiä, jolloin vieraana majailitte minun talossani. Minun ajatukseni, vastasi Vanloo, yhtyvät siinä kohden teidän ajatuksiinne. Olen valmis antamaan teille selitystä... Todellakin? puhkesi Drake sanomaan. Te alennatte liian paljon itseänne. Pankaa edes rahtunen ivaa sanoihinne, mynher, niin ne erinomaisesti vilvoittavat sydäntäni.
Sinä menet nyt, äläkä tule enää ikinä minun silmieni eteen! Hän uskaltaa! hän uskaltaa syytää tuollaista pötyä minulle vasten kasvoja ... minulle? minun omassa talossani!... Vielä tuo on hävytönkin kaiken muun lisäksi!
Päivän Sana
Muut Etsivät