Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Alli täytti pikarin padasta ja pani vähän tervaa sekaan. Iikka jatkoi: »Ei juoma yksin auta, mutta terva tekee hyvää ja suola vahvistaa. Mutta vielä minä vähän tarvitsen ruutiakin. Antakaas minulle rahtunen», sanoi hän lähimmälle sotamiehelle. »Koska se on tullut ruudista, niin pitää autettamankin yhtä voimakkaalla ja vielä voimakkaammalla. Onko teillä risti valmiina?» kysyi hän Allilta.
Hän oli sytyttänyt liitupiippunsa ja nyt poltteli hän ja nautti elämää kuivasti ja vaivaloisesti vietetyn talvipäivän jälkeen. Lämmin, joka liekitsi uuninsuussa hänen istuessaan ja polttaessaan miettiväisenä, oli hänelle rahtunen päivänpaistetta elämässä. Rejer, nautittuaan kahvitarjouksen ja kiitettyään siitä vihelsi hiljaa mennessään huoneesensa, ennenkuin istausi kirjansa ääreen.
Tahdotko riistää minulta ainoan, kalleimman aarteen, joka on minulle enemmän arvoinen, kuin kokonainen karjalauma; sillä muista se, että se rahtunen valoa ja se murunen virkistystä ja lohdutusta, joka on levinnyt meidän köyhään ja synkkään elämäämme, se on vuotanut tämän kirjan lehdistä!
Ei, ei, en ihmettelekään... Minä ajattelen tällä kertaa vain niitä hetkiä, jolloin vieraana majailitte minun talossani. Minun ajatukseni, vastasi Vanloo, yhtyvät siinä kohden teidän ajatuksiinne. Olen valmis antamaan teille selitystä... Todellakin? puhkesi Drake sanomaan. Te alennatte liian paljon itseänne. Pankaa edes rahtunen ivaa sanoihinne, mynher, niin ne erinomaisesti vilvoittavat sydäntäni.
Mutta ihan rinteesen ei peltoa sopinut tehdä, sillä jos olisi tullut sadekesä, olisi vesi voinut huuhtoa pois kaikki tyyni, varsinkin mullan ja lannan, eikä sora sitte enää olisi mitään kasvanut. Sentähden valitsi Juhana kaistaleen ylimpää mäen päältä, jossa se ei vielä ollut kovin viettävä. Siinä oli myöskin hiekka pehmeintä ja multaa rahtunen seassa.
Laskettiin leikkiä, tehtiin toinen toiselleen noita vähäisiä palveluksia, jotka tekevät seurustelun niin hauskaksi. Puuttui vain vielä rahtunen rakkautta, ja kaikki olisi ollut hyvin... Päivä oli herttainen ja poutainen.
Jok'ikinen soppi hänen sielussaan, jok'ainoa rahtunen hänen muistossaan, jonka jo oli verhonnut unheen harso, loihti nyt esiin nuo epäilyn aatokset, jotka heräävät kuni myrkylliset matelijat päivän valon tunkiessa komeroon, jossa ne ovat nukuksissa lojuneet.
Jollei hän olisi ollut niin ylen nuori, olisi hänet rahtunen itsekkyyttä ja tarmoa auttanut hervottomista huolistaan, mutta lapsellisessa kunnioituksessaan, jonka hän yhä vieläkin tunsi lamauttavana itseään painavan, ei hän rohjennut vaatia isältään edes varmuutta, saatikka sitten tiliä. Vasta tämän äkillinen näyttäytyminen herätti hänet vastarintaan.
Olet sinä kummallinen herra, kun sinua tässä oikein katselen. Kaikkea sinun pitäisikin tietää. No, niinpä siis ensiksikin leipää kaljan kanssa, ja kaalisoppaa, katsos, tämmöisiä sinttiä, joita akat eilen toivat, siinä on meidän kaalisoppamme, sitten vielä perunoita. Eikö mitään muuta? No vieläkös muuta, rahtunen maitoa kait sekaan, sanoi akka naurahdellen ja oveen päin vilkaisten.
Hyvin usein jouduimme sielun-elämän alalle, ihmetellen tutkistelimme niitä monia ilmiöitä, joita elämässä olimme huomanneet. Kun ihmettelin sitä lepoa ja mielentyyneyttä, sitä varmaa vakuutusta, jota hänen puheensa ja elämänsä ilmaisi, niin hän sanoi, että se rauhan rahtunen mikä hänellä on, ei ollut taistelutta saavutettu.
Päivän Sana
Muut Etsivät