Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Minussa on jokin luonteen tahra. Olen aina ollut heikko, kevytmielinen, suuri raukka ja pelkuri. Olin kuitenkin luullut olevani ainakin rehellinen mies. Olen ainakin koettanut. Nyt en ole edes sitäkään. Mitä minä sanoisin siihen?
Hänen kaswonsa kirkastuiwat hetkeksi ja hän katseli loistawin silmin niitä suuria rikkauksia, joita kaikkialla oli, mutta tahra hänen rinnassaan tuli nyt paljoa mustemmaksi. Hän kääntyi waimojen puoleen ja koetti osoittaa kaikin tawoin hywyyttänsä ja kiitollisuuttansa, mutta sitä eiwät he ottaneet wastaan, antoiwat waan hänelle pahoja ja kylmiä sanoja wastaukseksi.
THYREUS. Hän tietää, ett'ei rakkaus teitä Antonioon kiinnitä, vaan pelko. Oo! THYREUS. Siis surkuttelee kunnianne vammaa, Jok' on vain tahra tahaton ja lainkaan Ei ansaittu. CLEOPATRA. Hän jumalana tietää, Mik' oikeint' on. En kunniaani myynyt, Se valloitettiin. Tuota Antoniolta Kysellä pitää. Nyt sait vuodon, herra; Syvyyteen kai sun vaipua nyt täytyy, Kosk' armaasi sun jätti.
POSTHUMUS. Häntä hyväilleenne Jos toteen näytätte, niin tuossa käsi Ja sormus! Vaan jos ette, niin se tahra, Min häneen loitte, voittaa taikka kaataa Mun miekkani tai teidän; ehkä jäävät Molemmat herratonna löytäjälle. JACHIMO. Niin lähellä on totuutta ne seikat, Jotk' ilmi tuon, ett' uskoa ne täytyy.
Tuu, tuu, tuutiluu. Eikä tule unikaan helmahansa ottamaan, suomaan lievitystä. Tuu, tuu, tuutiluu, kylmä on mun kotisen'. Nuku, lapsi kultanen, vaikka tuuli vinkuu. Tuu, tuu, tuutiluu, myrsky raivoo ulkona, suru äidin rinnassa viiltelee ja polttaa. Tuu, tuu, tuutiluu. Eipä tahra katuen, virtaillessa kyynelten, langenneesta poistu. Tuu, tuu, tuutiluu, nuku, lapsi viaton!
»Myönnän kyllä» jatkoi maaneuvos heittäen Boleslaviin jäätävän syrjäsilmäyksen, että »Schrandenin seurakunnalla oli ruma häpeätahra pestävänä», muutamia kirouksia pääsi kuuluviin »tahra, joka kaikista mainetöistä huolimatta on ainaiseksi tarttunut kiinni nimeenne», kiroukset tulivat äänekkäämmiksi »mutta jos kuninkaan armo kääntää siitä katseensa pois ja suvaitsee ottaa huomioonsa ainoastaan Schrandenin nimen valoisammat puolet, ei tämä suinkaan ole vähimmässä määrin luettava tämän asestamisen ansioksi, asestamisen, jonka johtajaksi minä ylpeydellä ja ilolla saan itseni mainita.
PARIS. En yksin nautteit' aattele, joit' aina Tuo moinen kauneus mukanaan. Vain soisin, Ett' tämän kauneuden ryöstön tahra Pois puolustuksen' uljahalla pestäis. On petos riistettyä naista kohtaan, Häväistys arvollenne, solvaus mulle, Jos pakon pakosta nyt luopuisimme Mokomast' omuudesta. Mahdotonta, Näin arvoton ett' ajatuskaan saisi Jalossa povessanne jalansijaa!
"Suokaa anteeksi", sanoi Mathilda, lähestyen ylioppilasta, "teidän olkapäällänne on suuri tahra" ja hän kohotti kätensä pyyhkiäksensä sen pois. "Ai, suokaa anteeksi, minä erehdyin", lisäsi hän hymyillen ja käänsi pois kasvonsa häveten. Ylioppilas loi silmänsä alas. Hänellä oli olkapäällä suuri reikä, josta paita pisti näkyviin.
Että kreivi otti avioksensa porvaristytön, ei tosin ollut mitään ennen kuulumatonta eikä laissa kiellettyä, mutta kuitenkin yhä vielä tumma tahra loistavassa sukukilvessä. Tuo porvaristyttö, tuo "suomalainen noita", oli sekoittanut perheen aatelisen veren, oli tunkeutunut isän ja pojan väliin, oli tuonut linnaan kaksi uutta perillistä, joiden täytyi olla vieraita puhdasveriselle rodulle.
Kuka sen piirroksen teki, sitä ei Ainokaan tietänyt; mutta usein hän iltasin levolle käydessään tuon huomasi, ja silloin, polvilleen langeten, rukoili ja itki. Tapahtuipa että tuo musta juova, tuo tahra, joka päivällä oli ilmestynyt ja mikä rasitti, poltti povea Ainon, hänen näin rukoillessaan ja itkeissään puhdistui.
Päivän Sana
Muut Etsivät