Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. lokakuuta 2025
Enkä voinut taaskaan ottaa monta askelta, ennen kuin eräs suuri, tummansininen kukka kiinnitti huomiotani sävelin, jotka olin kuullut joskus, ja unikuvin, jotka eivät olleet aivan outoja minulle. Varmaan oli jotakin samantapaista joskus kauan sitten, jossakin entisessä elämässäni, heijastunut myöskin oman henkeni kuvastimessa. Pysähdyin viehättyneenä kuuntelemaan.
Siitä tuli aikaa myöten rikas haltija, sillä sen antama kauppaonni oli suuri, suurempi usein yhtenä päivänä kuin oli ollut ennen kalaonni kokonaisena kesänä, niin ettei enää taaskaan ollut nurkumista kenelläkään.
Taampana kohosi kuun neljänneksen ja tähtien sitä heikosti valaistessa korkea uhrivaara avopäine kallioineen, joiden lumiset laet erotti rinteillä olevan metsän mustasta. Kari ei tahtonut saada paikallaan pysytyksi, ja yhä levottomammaksi hän kävi, kuta kauemmin Annikki viipyi. Jos se oli jo ollut täällä ja mennyt pois, eikä taaskaan saisi kahden kesken tavata.
Ja hän töyttäsi vielä kolmannen kerran tuvan ovesta sisään. Puh! pani hän, mutta ei tahtonut päre sammua. Puh! Puh! ja vasta kolmannella kerralla sammui päre. Eikä kukaan taaskaan uskaltanut uudelleen sytyttää tulta, jonka peikko oli niin vihaisesti sammuttanut. Mikäs nyt neuvoksi? kysyivät pimeässä istujat, kun kuulivat haltijan sisään hiipivän.
"Koht'sillään piikaseni, koht'sillään, kunhan vain ennätän silmäni oikein auki saada; mutta eipä noista uni tahdo nyt karistakaan, kun Iska ei anna enää kahviakaan keittää", lohdutti sitä emäntänsä ja meni pirtin vastapäätä olevaan aittaan. Heti hän sieltä palasi lypsinkiulu kädessä ja kyykistyi lypsämään kirjoa. Nyt ei taaskaan vähään aikaan kuulunut muuta kuin maitosäteen sähinä lypsinkiuluun.
Rähjä! Siitä ei tullut mitään.... Mikä epätoivo ja häpeä, ettei taaskaan ollut kestänyt, oli antanut jalkansa luiskahtaa, otteensa heltiä ratkaisevimmalla hetkellä ja kun se niin heltii ratkaisevimmalla hetkellä, heltii se aina. Tiedätkö, miksi minä olen tämmöinen? Siksi, ettei minulla elämässäni ole ollut ketään, joka olisi minua rakastanut.
Parahiksi päästyään istumaan kuuluu toisaalta: »Onko tämä Leenasta kaunis?» Ei taaskaan muuta kuin: ota jalkasi ja käy. Ja Leena tekee sen nurkumatta. »Leena.» Tällä kertaa kuului sänkykamarista. »Leena ei ole nähnyt tätä?» »Mikä se on?» »Pojan puku.» »Niinpä todella on. Ja niin kaunis. Herttulalee, miten kaunis», ihaili Leena täydestä sydämestä ja vakuuttamalla vakuutti: »Sitä vielä tarvitaan.»
Kun en hetken aikaan kyennyt mitään virkkamaan, kietoutuivat kädet vielä lujemmin kaulaani ja puoleksi itkien, puoleksi nauraen kuiskasi sama värisevä ääni: »Tapani, etkö sinä taaskaan minua tunne, vaikka minä olen naisen vaatteissakin?» Nyt oli minun vuoroni kietoa käteni rinnoilleni nojaavan solakan naisvartalon ympäri ja pimeässä etsivät huulemme intohimoisesti toisiaan.
Puheenjohtaja asetti pian pultit paikoillensa ja avasi oven. Anteeksi, sanoi hän. Huoneeseen tuli yksi oikeudenjäsenistä kultasankaisissa silmälaseissa, lyhyenläntä, olkapäät koholla ja naama nyrpeänä. Taaskaan ei Matvei Nikititsh ole saapunut, sanoi jäsen nyreissään. Ei ole vielä, vastasi puheenjohtaja pukien yllensä virkatakkia. Aina se vaan myöhästyy.
Valojuovakaan, jonka aurinko teki melkein tyynen lahden pinnalle, ei ollut niin välkkyvä, kuin selkeällä iltapäivällä. Heinänkorjuuaika oli parhaillaan. Isäntä Malinen tuli niityltä työväkensä luota pihaan. Hän meni jo piika-Maijan ohitse, joka kaivon kupeella pyttyjä pesi, mutta kääntyi takaisin ja sanoi: Mene lehmänhakuun, ne eivät taaskaan tule yksinään, ja niityltä ei jouda.
Päivän Sana
Muut Etsivät