Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. lokakuuta 2025
Ne, jotka huomataan eläneen keskinkertaisesti, kulkevat Akheronille, nousevat siellä niihin aluksiin, jotka ovat heille tarjona, ja tulevat näissä aluksissa tuohon järveen ja asuvat siellä; ja täällä itseään puhdistettuaan sekä rikoksistaan rangaistukset kärsittyään he päästetään siitä pahasta, minkä mikin teki, ja hyvistä taas töistään he saavat palkinnon kukin ansionsa mukaan.
Koeta kärsiä, hoen itselleni, ja heittäyn niin rauhalliseksi kuin voin. Ja tunti menee, menee toinenkin, vaan toistaan hitaammin molemmat. Puolihorroksiin olen vaipuneena ja silmäilen tylsästi tulijoita ja menijöitä eri asemilla.
Taavi ja Jooseppi vihasivat toinen toistaan; Taaville sattui tilaisuus saada Jooseppi pois tästä maailmasta; kaksi henkeä päättivät nähneensä molemmat yhdessä kalliolla, yksi taas oli kuullut kuolin-huudon, ja kohta jälkeenpäin tavattiinkin Taavi velipuolensa ruumiin vieressä; lääkärin kirja katsoo luultavaksi Joosepin kuolleen murhaajan käden kautta, ja kivikossa löytyikin verinen kirves, ja se oli Taavin.
Kylläpä hän taitaa olla yhtä suuri, ja minun isäni on kyllä hänen isänsä vertainen... Käy käsiksi!... Surkeatahan tuo on, ettei ihmiset tiedä, kumpi meistä oikeastaan on toistaan väkevämpi," lisäsi hän päästäen huivia kaulastaan. "Kyllä siihen vielä joudutaan," vastasi Thorbjörn.
Vimmasi vastakkain sotalaumoja noin ikivallat, toinen toistaan päin vihan riehuss' itsekin riensi. Hirmuisin jylinöin isä ihmisien, jumalainkin pauhasi korkeudessa, ja taas alahalla Poseidon ääriä laajan maan järisytti ja huippuja vuorten.
Kaikki muut neitoset olivat ommelleet pukuihinsa vähintään kaksi sen vertaa kansallisvärisiä nauhoja kuin minä, ja mitä enempään osaan Magyarin upseereista tulee, voi! muiden rinnalla minun molemmat tuttavani paistoivat vaan toisen tai kolmannen luokan tähtinä. Siellä oli yksi aina sievempi, yhä kaunihimpi toistaan; kaikki sukkelia, hienoja, käytöksessään kohteliaita.
Esihin nyt Tuomas astui lausuin: "Suloisinpa onkin tämä vala Eikä totta työläs täyttääksemme. Miksi emme, ollessamme orjain Arvoss', eikä poikain, täältä menneet, Muualt' onnee etsimään ja leipää? Siks' ett' ero oisi raskas ollut. Toinen toistaan tahtonut ei jättää. Mekö maailmalle hajoisimme, Niinkuin teerenpoiat metsikossa, Joille metsästäjä murhaa miettii?
Pojat olivat niin ahkerassa työssä, ett'eivät kotvilleen heitä katselevaa vaihdokasta laisinkaan huomanneet, mutta viimein keksi hänet Risto, Kissa-Kertun toivorikas perillinen. "Hei pojat," huusi hän "tuolla on vihollinen kurikka kädessä; se varmaan aikoo valloittaa linnamme. Annetaanpas sille hiukan papuja." Nyt alkoi Jerikoa kohden tuiskuta toinen toistaan kovempia lumipalloja.
Englantilainen otti käsilaukustaan esille muutamia, nidottuja Uusia Testamentteja, ja jäntehikkäät kädet ynnä kovat mustat kynnet ja likaiset paidan hihat ojentautuivat häntä kohden, toinen toistaan syrjäyttäen. Hän antoi tässä kopissa kaksi Evankeliumia ja meni seuraavaan. Seuraavassa kopissa oli sama juttu.
Olina ei ollut milloinkaan häntä rakastanut eikä hän Olinaa; mutta jos Olina olisi kerrankin osoittanut hänelle hyvyyttä, niin hän olisi sydämmensä siitä antanut se oli niin varmaa kuin että Jumala on olemassa. Nyt he vaan olivat hyötyneet toisistaan ja väijyen, kuin kaksi koiraa saman luun ääressä, he olivat toinen toistaan silmällä pitäneet.
Päivän Sana
Muut Etsivät